HS: Maria Guzenina-Richardson ja Jussi Halla-aho napit vastakkain Syyrian pakolaisista

Helsingin Sanomat: Maria Guzenina-Richardson ja Jussi Halla-aho napit vastakkain Syyrian pakolaisista 24.9.2013

Hallitus päätti perjantaina ottaa ensi vuonna Suomeen 500 syyrialaispakolaista.

Päätöksen myötä Suomen vuotuinen 750 pakolaisen raja ylittyy 300:lla, ja lisärahaa tarvitaan 1,5 miljoonaa euroa.

Määrärahapäätös vaatii eduskunnan hyväksynnän.

Syyrian sisällissota on YK:n mukaan vaatinut yli satatuhatta uhria. Pakolaisia on yli kaksi miljoonaa, heistä noin puolet lapsia.

Suomeen on tullut tänä vuonna runsaat 70 pakolaista Syyriasta. Ruotsiin heitä on saapunut noin 15 000, Norjaan 3 500 ja Tanskaan 730.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) on jättänyt eduskuntaan kirjallisen kysymyksen hallituksen päätöksen järkevyydestä.

Eri puolueiden kansanedustajista koostuva Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunta puolestaan kertoi perjantaina tiedotteessaan olevansa tyytyväinen hallituksen päätökseen.

HS kysyi Halla-aholta ja Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan puheenjohtajalta Maria Guzenina-Richardsonilta (sd) perustelut heidän erilaisille pakolaiskannoilleen.

Jussi Halla-aho, miksi vastustatte 500 syyrialaispakolaisen tuloa Suomeen? "Varsinainen [kirjallinen] kysymys koskee sitä, onko pakolaisten vastaanottaminen sellainen momentti julkisten varojen käytössä, joka rajataan yleisen kulukurin ja leikkausohjelmien ulkopuolelle."

"Toinen asia on se, että en usko, että pienten pakolaismäärien otto sota-alueelta muutamiin Länsi-Euroopan maihin merkitsisi kokonaiskuvan kannalta yhtään mitään."

"Sen sijaan sen vaikutukset vastaanottaville yhteiskunnille ovat huomattavan haitalliset. Teko on siis kustannustehoton, jos ajatellaan, että auttamiskohde on maailman pakolaisongelma eikä ne muutamat yksilöt. Kaikki tämä raha on pois siitä, mitä voitaisiin tehdä paikan päällä."

Maria Guzenina-Richardson, miksi syyrialaispakolaisten vastaanottaminen Suomeen on tärkeää? "Olemme kansainväliset sitoumuksemme antaneet, meillä on pitkät perinteet kriisinhallinnasta, pakolaisavusta ja myös pakolaisten vastaanottamisesta."

"Syyrian tilanne on äärimmäisen tulehtunut, ja naapurivaltioissa, esimerkiksi Turkissa, olosuhteet ovat käyneet epäinhimillisiksi. Siellä on tavallisia ihmisiä, jotka ovat täysin syyttömiä maansa tapahtumiin. Silloin meidän täytyy kantaa osamme tästä taakasta."

"Kuten kehitysministeri [Heidi] Hautala on sanonut, syyrialaisten auttamiseen paikan päällä on käytetty 12 miljoonaa [euroa], mutta pakolaisleireillä kantokyky ei enää riitä. Toisin sanoen sota on tehnyt kestämättömiksi olosuhteet, jotka mahdollistaisivat auttamisen paikan päällä."

"300 lisäpakolaista on pieni pisara meressä, eikä sen pitäisi olla Suomen kaltaiselta maalta suuri ponnistus."

Tulisiko Suomen valita pakolaiset enemmän heidän koulutustaan ja työelämään sopeutumistaan painottaen?
Maria Guzenina-Richardson: "Kun autamme lapsia ja äitejä, niin nytkö todettaisiin, että emme voi ottaa heitä? Mielestäni se olisi argumenttina täysin kestämätön. Juuri heikompia pitäisi auttaa."

Jussi Halla-aho: "Olen tismalleen samaa mieltä. Sen sijaan, että harjoittaisimme ennakkosensuuria, meidän pitäisi lisätä keppiä ja porkkanoita omaehtoisen kotoutumisen parantamiseksi siten, että meillä ei olisi mahdollista elää yhteiskunnan tuilla loppuelämäänsä."