Kaleva: Maahanmuutto alkaa tuntua

Kaleva, pääkirjoitus: Maahanmuutto alkaa tuntua 30.9.2013

Maahanmuuton vaikutukset alkavat näkyä Suomen väestörakenteessa. Mistään radikaalista muutoksesta ei vielä ole kysymys, mutta trendi on selvä. Tilastokeskuksen tuoreen katsauksen mukaan lähes joka kymmenes 25–34-vuotias Suomessa asuva on ulkomaista syntyperää.

Maahanmuuton vaikutus ikärakenteessa näkyy erityisesti vuosina 1977–1989 syntyneiden joukossa. Tähän ikäluokkaan kuuluvia on peräti 62 000 enemmän kuin noina vuosina syntyi lapsia Suomessa.

Alueelliset erot maahanmuuttajien määrässä ovat suuret. Pääkaupunkiseudulla ulkomaalaisten osuus vertautuu EU:n suurimpiin maahanmuuttajamaihin. Helsingin seudulla jo viidennes ihmisistä on maahanmuuttajataustaisia.

Ulkomaalaisväestön osuus on Suomessa vielä varsin alhainen, vain runsaat viisi prosenttia. Kaikkinensa Suomessa asui viime vuonna vakituisesti alle 300 000 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä. Toisen polven Suomessa syntyneitä heistä on pienen ikäluokan verran eli runsaat 40 000.

EU:ssa keskiarvo on prosenttiyksikön verran korkeampi kuin Suomessa, mutta maakohtaiset erot ovat erittäin suuria.

Houkuttavimmat maahanmuuttomaat ovat Britannia, Espanja ja Saksa, joihin muuttaa joka vuosi noin puoli miljoonaa ulkomaalaista. Absoluuttisesti eniten ulkomaalaisia asuu Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Britanniassa ja Ranskassa.

Maahanmuuton kasvusta kauhistuneet voivat panna jäitä hattuun. Suomi pysyy jatkossakin varsin yksivärisenä, eurooppalaisena ja homogeenisenä, sillä suurimmat muuttajaryhmät tulevat lähimmistä naapureista eli Virosta, Venäjältä ja Ruotsista.

Suurin yksittäinen muuttajaryhmä ovat nimenomaan Venäjältä tai entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet ihmiset. Heidän joukossaan on runsaasti inkerinsuomalaisia, joille tie vanhaan emämaahan aukesi presidentti Mauno Koiviston erikoiskutsusta. Paljon julkisuutta saaneet somalialaistaustaiset ovat vasta kolmanneksi suurin maahanmuuttajaryhmä.

Suomen väkiluku on viime vuosikymmenten synkistä ennusteista huolimatta kasvanut. Äskettäin ylitettiin 5,4 miljoonan raja. Kasvua ryydittää osaltaan maahanmuutto. Nuorten ikäluokkien kasvu maahanmuuton ansiosta on hyvä uutinen, sillä Suomi ikääntyy suurten ikäluokkien tahdissa nopeinta vauhtia Euroopassa.

Vaikka juuri nyt taloudessa näyttää heikolta ja työttömyys kaihertaa, Suomi tarvitsee pidemmällä aikavälillä maahanmuuttajia nykyistä enemmän. Siksi on tärkeä kehittää erityisesti työperäisen maahanmuuton edellytyksiä.

Pakolaispolitiikkaa tärkeämpää on kehittää toimiva maahanmuuttopolitiikka, joka palvelee omia tarpeitamme.

Muiden ongelmista voidaan oppia ja kehittää meille parhaiten sopivat mallit. Maahanmuuttoa ei pidä demonisoida ja nähdä vain kaikkein nurjimmat puolet. Ongelmat voidaan, jos halutaan, ehkäistä jo etukäteen.

Parasta politiikkaa on saada ihmiset kotiutumaan, kouluun ja työelämään.