Yle: ”Turun Varissuolla on pieni Kurdistan – ja se on kivaa!”

Yle: ”Turun Varissuolla on pieni Kurdistan – ja se on kivaa!” 4.9.2013

1990-luvun puolivälin jälkeen Turun Varissuo tuli tunnetuksi kahdesta ”murhatalosta”, joissa tapahtui useita henkirikoksia. Varissuon pahamaineisuudesta tuli vakio. Nyt alueen leimallisin piirre on maahanmuuttajien suuri määrä.

Asuin lapsuuteni Varissuon naapurilähiössä. Minuakin, ekaluokkalaista koululaista, peloteltiin, että Varissuolle ei kannata mennä, koska siellä ammutaan keskellä päivää. Lapsi uskoi, ja alueen pahamaineisuus iskostui takaraivoon 30 vuodeksi.

En ole ajatuksineni kuitenkaan yksin – väitän, että suurin osa turkulaisista karttaa Varissuota, eikä ainakaan voisi ajatella muuttavansa sinne.

– Osa kavereistani sanoo, että he eivät uskalla tulla Varissuolle väkivallan ja ryöstöjen takia. Ei täällä oikeasti ole sellaista, sanoo kasiluokkalainen Vivian Majanummen toimitalolla, josta on tullut nuorison ajanviettopaikka.

"Murhatalot" möllöttävät seesteisinä

Nyt Pihkalankatu 7:n ja 9:n ”murhatalot” möllöttävät liikekeskuksen vieressä seesteisinä, lähes tylsinä.

– Ei täällä enää tapahdu mitään, alkaa olla vähän tylsä paikka”, sanoo 17-vuotias Henkka Varissuon liikekeskuksessa.

Nuorimies on oikeassa, täällä on rauhallista. Kuvasimme kaksi päivää Varissuolla, emmekä nähneet yhtäkään tappelua, emme edes suunsoittoa. Asukkaat kertovat meille rauhallisesta Varissuosta, jossa on palveluita ja hyvä elää.

Juttukeikan alusta alkaen alan kuitenkin kuulla monelta asukkaalta uteluita siitä, että ”teettekö te taas jotain negatiivista juttua Varissuosta?” Tietyt tahot kieltäytyvät myös auttamasta meitä kuvausjärjestelyissä, koska sarjamme nimi on niin negatiivinen, Pahamaineiset lähiöt. Tähän on pakko pysähtyä.

Jos asukkaat ovat niin varmoja Varissuon viihtyvyydestä ja rauhallisuudesta, miksi he eivät tule innolla kaatamaan stereotypiaa pahamaineisesta lähiöstä? Miksi he itse nostavat ensimmäiseksi alueen pahamaineisuuden esille? Tv-juttu olisi hyvä paikka markkinoida aluetta uusille toivotuille asukkaille, esimerkiksi kantasuomalaisille lapsiperheille.

Vieraskielisiä jo liikaa

Uskallan väittää, että asenteen taustalla on pelko. Tai vähintään huoli Varissuosta.

Huoli on se, että vieraskielisiä asukkaita on jo liikaa – 40 prosenttia kaikista 8 700 asukkaasta eli yhteensä 3 400 henkeä. Huolta ei sanota rasistisessa mielessä, vaan sillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että maahanmuuttajien on vaikea päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, kun ympärillä on niin paljon omankielisiä.

Haastavinta on vanhemmilla ihmisillä, jotka eivät opi kieltä enää koulussa, eikä heillä ole paikkoja, missä suomalaisia voisi ylipäätään tavata.

Kuten 21-vuotias haastateltavamme Nadia sanoo, sitä kivempi Varissuolla on asua, mitä enemmän kurdeja tai ulkomaalaisia alueella on. Varissuolla voikin sanoa olevan pieni Kurdistan – kurdia puhuvia on 414. Lähiössä on hyvä olla, kurdivähemmistöt ovat vapaampia kuin omissa maissaan.

Nadia osaa suomea hyvin, ja hänellä on työpaikka liikekeskuksen marketissa. Hänestä ei pidä olla huolissaan.

Pelttarin urheilukentällä on alkuillasta paljon porukkaa, lähinnä maahanmuuttajataustaisia nuoria. 19-vuotias Arton sanoo, että välillä menee hermot, kun on ollut kaksi vuotta ilman töitä tai koulua.

– Ihmiset kyllästyvät siihen, että ei ole töitä ja koulua, ja he alkavat tehdä rikoksia, että saavat ruokaa. Minäkin asun yksin, se on aika vaikeaa, jos ei ole töissä.

Arton ja hänen kaverinsa Karim ovat reippaita nuoria miehiä, ja ihmettelen, miksi työnhaussa ei ole tärpännyt.

Opettaja: Nuoret alisuorittavat koulussa

Varissuon alakoulun luokanopettaja Tero Julkunen tarjoaa yhden vastauksen.

– Monet vanhemmat tulevat vaikeista olosuhteista ja ovat tyytyväisiä jo siihen, että lapset käyvät suomalaisen peruskoulun, tällöin on jo asiat paremmin kuin kenelläkään omassa kotimaassa. Pieni potkiminen eteenpäin puuttuu kodeista, joka näkyy nuorten alisuoriutumisena. Mahdollisuuksia näillä nuorilla olisi vaikka mihin.

Opettaja myös kertoo, että kun lapset pääsevät koulusta, kotona puhutaan omaa kieltä. Joillakin lapsilla ei ole kotona televisiota, josta näkyisi suomenkielistä ohjelmaa.

On hyvä, että omaa kulttuuria ja kieltä ylläpidetään uudessa kotimaassa. Mutta voiko Suomessa elää ilman maan kieleen ja kulttuuriin tutustumista?

Varissuo tarvitsee maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhteisiä tapahtumia ja harrastuksia. Tapahtumista täytyy viestiä asukkaiden omalla kielellä (alueella puhutaan yhteensä lähes 60 eri kieltä), ei ainoastaan suomeksi. Eri väestöryhmät on saatava yhteen.

Varissuolla toimii jo Yhdessä-yhdistys, joka haluaa olla kohtaamispaikka toisistaan erillään eläville Varissuon maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille.

Syksyllä alkaa esimerkiksi kokkikerho ja tanssiryhmä, joihin halutaan mukaan sekä suomalaisia että maahanmuuttajia – yhdessä olemaan ja harrastamaan. Kantasuomalaiset eivät ole vielä kunnolla löytäneet yhdistystä, mutta syksyn kursseille on jo tullut joitakin ilmoittautumisia.

Kantasuomalaisia lapsiperheitä tarvitaan lisää, koska lapset kotoutuvat esimerkiksi hiekkalaatikolla, mallioppimalla. Koulujen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä ei saa enää nousta, vaan lapsia on alettava kuljettaa muualle kouluihin, kuten kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mukaan on joskus harkittukin.

Asuntoministeri lähiökiertueella

Asuntoministeri Pia Viitanen aloitti elokuussa viisi paikkakuntaa kattavan lähiökiertueen, jossa kerätään ideoita lähiöiden kehittämiseen asukkailta ja asiantuntijoilta. Kiertueen teemoja ovat muun muassa syrjäytymisen ehkäisy, täydennys- ja korjausrakentaminen sekä asuinalueiden viihtyisyyden parantaminen. Varissuolla ministeri vierailee tulevana perjantaina.

Vierailuohjelmassa ei ainakaan tällä hetkellä ole Yhdessä-yhdistystä, Pelttarin urheilukenttää, jossa maahanmuuttajanuoret kokoontuvat tai metsäpubia, joka puolestaan on Varissuon laitapuolen kulkijoiden kohtaamispaikka.

Varissuon ongelmat ja haasteet eivät nouse esille vain asiantuntijoiden keskustelutilaisuudessa, jonne ministerin erityisavustajan mukaan "toivotaan saapuvan lähiön asukkaita keskustelemaan ja antamaan vinkkejä Varissuon kehittämisestä".

Myöskään alueen erilaisiin hankkeisiin tutustuminen ei anna kokonaiskuvaa lähiön tilanteesta.

Ja paitsi ideoita, Varissuo tarvitsee myös rahaa ja pitkäkestoisia projekteja määräaikaisten tilalle.

En halua, että Varissuosta tai Suomen muista lähiöistä tulee Tukholman Rinkeby tai Husby. Enkä halua, että kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten kyräily johtaa eri ryhmien väliseen väkivaltaan tai että äärioikeisto saa tilaa alueilla.

– Olkaa ihmisiksi, ei kannata tehdä niin kuin toisessa maassa on tehty. Suomi on rauhan maa, sanoo 21-vuotias Nadia kotipihallaan Varissuolla.