Savon Sanomat, pääkirjoitus: Suomen on kannettava vastuunsa pakolaisista 23.9.2013
Hallitus päätti perjantaina, että Suomi ottaa ensi vuonna vastaan 500 pakolaista Syyriasta. Pakolaisista 200 kohdennetaan Suomen nykyiseen 750 pakolaisen kiintiöön. Sen lisäksi kiintiötä tilapäisesti kasvatetaan 300:lla.
Päätöksen valmistelu aloitettiin, koska YK:n alainen pakolaisvaltuutetun toimisto UNHCR on pyytänyt kaikkia maita ottamaan pakolaisia Syyrian sisällissodan vuoksi vastaan normaalikiintiöitä enemmän. UNHCR:n mukaan Syyriasta on paennut maan rajojen yli jo noin kaksi miljoonaa ihmistä. Syyrian sisällä asuinpaikkansa on joutunut jättämään kaksinkertainen määrä ihmisiä.
Hallituksen päätös on täysin oikea. Suomen on kannettava oma vastuunsa inhimillisestä hädästä, jonka Syyrian jo kaksi ja puoli vuotta kestänyt sisällissota on aiheuttanut.
Hallituksessa sisäministeri Päivi Räsäsen esitys odotetusti hyväksyttiin yksimielisesti. Sen sijaan suurimman oppositiopuolueen eli perussuomalaisten kansanedustajat ehtivät jo ennen päätöksen tekemistä vastustamaan kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista.
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkalan tekemässä kirjallisessa kysymyksessä muistutetaan, että Suomella on jo tällä hetkellä yksi maailman suurimmista pakolaiskiintiöistä väkimäärään suhteutettuna. Saarakkala viittaa myös siihen, että pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille on ollut heikkoa. Jussi Halla-aho puolestaan pitää kestämättömänä, että pakolaisten vastaanottamista lisättäisiin samaan aikaan, kun tärkeitä toimintoja ajetaan alas budjettileikkauksilla.
Molempien perussuomalaisten kansanedustajien perustelut ovat kestämättömiä. Suomen pakolaiskiintiö on väkilukuun suhteutettuna suuri, mutta samaan aikaan Suomeen tulee useimpia muita Euroopan maita vähemmän turvapaikan hakijoita. Osin tämä johtuu Suomen maantieteellisestä asemasta, osin tiukasta maahanmuuttopolitiikasta, jonka johdosta meillä on vähän ulkomaalaisia.
Esimerkiksi Ruotsi on ottanut vastaan jo noin 15 000 turvapaikan hakijaa. Suomeen heitä on tänä vuonna tullut vain alle sata. Ruotsiin saapuneiden turvapaikan hakijoiden suuri määrä selittyy suurelta osin sillä, että Ruotsissa asuu ennestään kohtalaisen paljon syyrialaisia.
Totta on, että pakolaisten kotouttamiseksi voitaisiin tehdä paljon enemmän kuin on tehty ja olisi hyvä, jos pakolaiset myös työllistyisivät. Pakolaisten heikko työllistyminen ei kuitenkaan voi olla syy olla auttamatta hätään joutuneita.
Pakolaiskiintiön kasvattamisen vastustaminen rahapulalla on sekin kyseenalaista. Hallituksen päättämän lisäkiintiön kustannukset ovat ensi vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa, mikä ei heilauta Suomen taloustilannetta mihinkään suuntaan. Vuosina 2015–2017 kustannukset on arvioitu noin 2,8 miljoonaksi euroksi.
Syyrian sisällissota ei valitettavasti osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä. On mahdollista, että sotaa pakoon lähtevien määrä vain kasvaa sodan pitkittyessä. Pakolaisista huolehtimista ei voi jättää vain Syyrian naapurimaiden kontolle, vaan vastuuta on pakko jakaa laajemmin.