Satakunnan Kansa: Aina yksi perhe mahtuu

Satakunnan Kansa, kolumni: Aina yksi perhe mahtuu 30.9.2013
Hbl, pääkirjoitus: Ledarkrönika: Själviska principer

Hallituksen päätös ottaa vastaan 500 Syyrian pakolaista kasvattaa ensi vuonna Suomen pakolaiskiintiötä.

Pakolaiskiintiö on ollut 12 vuotta sama, 750. Ensi vuodesta lähtien Suomi voi ottaa vastaan 1 050 pakolaista. Se on sisäministerin mukaan tarkkaan harkittu luku, ei pelkkää kosmetiikkaa.

Lisärahaa pakolaisten vastaanottamiseksi tarvitaan puolitoista miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ennätti teilata hallituksen päätöksen välittömästi. Hän jätti eduskunnalle kirjallisen kyselyn päätöksen järjettömyydestä.

Halla-ahon mielestä Länsi-Euroopan valtioiden kädenojennus ei merkitse hätää kärsivien kokonaiskuvan kannalta mitään (HS 24.9.). Hänen mielestään teko on kustannustehoton ja huomattavan haitallinen.

Lisäksi syyrialaislapset aiheuttavat Suomessa vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia (Yle 23.9.).

Vai niin.

Onneksi suurin osa suomalaisista on Halla-ahon kanssa eri mieltä.

Jos jokainen ajattelisi samalla tavalla, kenenkään meistä ei kannattaisi ostaa Unicefin joulukortteja, ei osallistua Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräykseen eikä tukea Kirkon ulkomaanapua. Se jos mikä olisi vain pisara meressä.

Mitä siitä, että Syyriasta on sisällissodan takia paennut maan rajojen ulkopuolelle jo yli kaksi miljoonaa ihmistä. Mitä siitä, että puolet heistä on lapsia.

Halla-ahon uskoa eivät horjuta edes sisäministeriön tilastot. Suomeen on tämän vuoden aikana tullut vain noin 70 Syyrian pakolaista, kun Ruotsi on ottanut heitä vastaan 15 000. Ruotsi taitaa olla tuhon oma.

Satakunnassa kiintiöpakolaisia on tänä vuonna ottanut vain Pori. Ensi vuonna kätensä ojentavat myös Huittinen, Harjavalta ja Ulvila. Kuntien päätökset ovat kuitenkin ehdollisia. Elleivät ne saa pakolaisten kotouttamiseen rahaa Euroopan pakolaisrahastosta, päätös voidaan pyörtää.

Rahaa tarvitaan noin 150 000 euroa, jotta kuntiin saataisiin palkattua kaksi yhteistä kotouttamistyöntekijää. He olisivat kuntien sosiaalityöntekijöiden apuna ensimmäiset 15 kuukautta.

Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimasta hankkeesta kuntien maksettavaksi jäisi neljännes. Siihenkin rahat saadaan valtiolta.

Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, afgaaniperheet voisivat muuttaa kuntiin loppukevään aikana.

Perheet on tiettävästi jo valittu, ja ne odottavat päätöstä Iranissa.

Huittisissa muualta muuttaneisiin on jo totuttu, sillä kaupunki on saanut uusia asukkaita naapurista, Punkalaitumen vastaanottokeskuksesta.

Ensi kesän kiintiöpakolaiset ovat kuitenkin Huittisten ensimmäiset. Oli ilahduttavaa seurata, kuinka yksimielisiä päättäjät asiasta olivat. Eripuraa syntyi ainoastaan siitä, tarjottaisiinko apua yhden perheen sijasta kahdelle.

Arja Harjunmaa

__________________________________

Hbl, pääkirjoitus: Ledarkrönika: Själviska principer

Det var ett pyttelitet strå till stacken, tänkte jag när beskedet förra veckan kom att Finland höjer flyktingkvoten till 1050 och nästa år tar emot 500 flyktingar från Syrien.

Att hjälpa 500 medmänniskor i nöd är visserligen bättre än ingenting, men futtigt känns det ändå när Sverige på kort tid tagit emot 15 000 syriska flyktingar och beslutat att alla som söker asyl beviljas permanent uppehållstillstånd.

Pyttelitet eller inte, men för Jussi Halla-aho (Sannf) och hans partibroder Vesa-Matti Saarakkala är det på tok för mycket. De har lämnat in skriftliga spörsmål i vilka de befarar att en höjd flyktingkvot blir en alltför stor börda för kommunernas ekonomi.

Halla-aho motiverade för Yle sin motvilja mot att höja flyktingkvoten med att Finland inte kan ösa skattebetalarnas pengar i "sekundära hål.

Sedan kom de bekanta argumenten om att "de här människorna" saknar färdigheter för den finländska arbetsmarknaden och att det hela i slutändan leder till kravaller i förorterna.
Halla-ahos och Saarakkalas spörsmål har väckt bestörtning. Samlingspartiets Petteri Orpo menar att de visar på en fullständig likgiltighet för mänsklig nöd. SFP:s Christina Gestrin ser sannfinländarnas inställning som "omänskligt" och påpekar att Finland bör ta sitt ansvar oberoende av det egna landets ekonomiska svårigheter.

Sannfinländarnas ordförande Timo Soini har tidigare besvarat flyktingfrågan med att han ser det som naturligt att Finland bär sin del av bördan för den mänskliga tragedin i Syrien.
Soinis linje har brukat vara partiets linje och därför ser det nu ut som om den "invandringskritiska" falangen (igen) skulle nonchalera den.
Halla-aho hävdar i alla fall att spörsmålet är helt i linje med partiets program och principer.

En genomläsning av Sannfinländarnas valprogram från 2011 visar dessvärre att han har rätt. Invandring som inte tjänar arbetsmarknaden bör stävjas och antalet kvotflyktingar anpassas till den ekonomiska utvecklingen, så att om de offentliga utgifterna och servicen skärs ner ska också flyktingkvoten skäras ner, heter det.
Dessvärre är ordet eftersom det är en liten sak att ett par enskilda riksdagsledamöter anser att medmänsklighet och internationella förpliktelser ska få vika för nationell själviskhet, medan det faktiskt är allvarligt att det tredje största riksdagspartiet har detta inskrivet i sina principer.