Yle: Asiantuntija: "Hyvältä näyttää" -kuntia on harvassa

Yle: Asiantuntija: "Hyvältä näyttää" -kuntia on harvassa 25.9.2013

Suurin osa Päijät-Hämeen kunnista on "lappu luukulle" - kuntia. Väki vanhenee ja kuolee pois, eikä tilalle tule ketään. Kunnat eivät voi menestyä taloudellisesti, jos niiden väkiluku laskee, sanoo Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling. Hän patistaa kuntia panostamaan maahanmuuttajiin.

Suomen Siirtolaisuusinstituutti kehottaa Päijät-Hämeen kuntia satsaamaan maahanmuuttajiin. Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderlingin mukaan kunnat eivät voi menestyä taloudellisesti, jos niiden väkiluku laskee.

- Jos kunta ei ole väestöllisesti jaloillaan, se ei menesty myöskään taloudellisesti, Söderling tiivistää.

Päijät-Hämeessä on 11 kuntaa, mutta vain yksi väestöllisesti menestyvä kunta.

- Nastola on tällainen "hyvältä näyttää" -kunta. Siellä on muuttovoittoa ja lisäksi syntyvyys on suurempi kuin kuolleisuus.

"Toivoa on" -kunnissa on muuttovoittoa, mutta kuolleisuus on suurempi kuin syntyvyys. Tällaisia kuntia ovat Lahti, Asikkala ja Padasjoki.

Lahden muuttovoitto kertyy lähinnä maan sisäisestä muuttoliikkeestä.

- Jos jostain vinkkejä Lahdelle haluaa antaa, niin syntyvyyttä voisi koittaa lisätä. Ja siirtolaisuuden kautta saatu muuttovoitto on aika vähäistä, joten siihen kannattaa panostaa, Söderling vinkkaa.

Enemmistö maakunnan kunnista kuuluu miinuskuntiin. Siellä kärsitään muuttotappioista ja kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys.

- Tällaisia "lappu luukulle" -kuntia ovat Orimattila, Heinola, Kärkölä, Hämeenkoski, Sysmä ja Hartola.

Siirtolaisuus muuttaa muotoaan

Käsitys muuttoliikkeestä on muuttanut muotoaan vuosien saatossa. Tänä päivänä Suomesta ei enää lähde suuria siirtolaisvirtoja tiettyihin maihin, vaan ihmiset muuttavat ulkomaille yksilöllisen elämäntilanteensa mukaan. Myös Suomeen muuttaa ihmisiä yhä useammista maista.

- Venäjänkielisiä on 60 000 ja he ovat tietenkin suurin ryhmä. Mutta sen lisäksi tänne tulee esimerkiksi virolaisia, ja thaimaalaisiakin on kohta 10 000.

Suomeen muutetaan lähinnä opiskelun, avioliiton tai työn takia. Työperäinen maahanmuutto lisääntynee lähivuosina entisestään.

Siirtolaisuusinstituutin johtaja muistuttaa, että siirtolaiset ovat ennenkin piristäneet suomalaiskaupunkeja. Esimerkiksi Lahti tunnettiin 1950–60-luvulla menestyksekkäänä kaupunkina eikä vähiten siirtolaisuuden ansiosta.

- Karjalan siirtolaisethan sitä eloa toivat - niin taloudellisesti kuin henkisestikin, Söderling korostaa.

Myös Närpiössä väestöindikaattorit olivat pitkään miinuksella, kunnes paikalliset päättäjät ja yrittäjät käärivät hihansa.

- Yrittäjät ovat käyneet hakemassa työntekijöitä puutarhaviljelmilleen Bosniasta, Kosovosta ja jopa Vietnamista. Närpiössä työttömyysaste on pudonnut 12:sta neljään. Se on lama-aikana kova luku.

Närpiön esimerkki osoittaa Söderlingin mukaan, mihin maahanmuuttopolitiikka parhaimmillaan pystyy. Tuloksia ei synny kuitenkaan tyhjästä, vaan esimerkiksi kielen opetukseen on panostettava.

- Työ ja kieli ovat ne asiat, joista koko homma lähtee, myöntää Siirtolaisuusinstituutin johtaja.

Mistä on kyse?
- Kunta ei voi menestyä taloudellisesti, jos väkiluku on laskussa, sanoo Suomen Siirtolaisuusinstituutin johtaja
- Muuttotappioita ja korkeaa kuolleisuutta voitaisiin johtajan mukaan paikata kunnissa maahanmuuttajilla
- Siirtolaiset ovat ennenkin piristäneet suomalaiskaupunkien taloutta
- Päijät-Hämeessä on 11 kuntaa, mutta vain yksi väestöllisesti menestyvä kunta: Nastola