Yle: Oleskeluluvan saaneista heti asunnottomia – Helsingin vuokrajonoon tulossa suuri piikki

Yle: Oleskeluluvan saaneista heti asunnottomia – Helsingin vuokrajonoon tulossa suuri piikki 12.10.2015

Ensimmäisiä turvapaikanhakijoita odotetaan Helsingin kaupungin vuokra-asuntojonoon tammi-helmikuussa, kun oleskelulupia aletaan vähitellen myöntää. Arvioiden mukaan jo ennestään pitkä jono kasvaa ainakin 1 600 hakijalla. Kaupungin keinot varautua kasvavaan kysyntään ovat rajalliset.

Helsinkiin saapuneiden turvapaikanhakijoiden odotetaan lähitulevaisuudessa ruuhkauttavan pahasti kaupungin jo ennestään pullistelevan vuokra-asuntojonon.

Kiinteistövirasto ennakoi nykyisen 23 000 aktiivisen hakijan joukon kasvavan vähintään 1 600:lla. Karkea arvio on saatu ynnäämällä yhteen lähialueen vastaanottokeskusten paikkamääriä.

– Oletamme, että ainakin nämä ihmiset oleskeluluvan saatuaan jäävät pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin ja hakevat asuntoja, selittää asunto-osaston päällikkö Markku Leijo.

Monen ennakoidaan ilmoittautuvan asuntojonoon heti myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen. Ensimmäisiä lupia aletaan näillä näkymin myöntää tammi-helmikuussa, ja ruuhka asuntojonoissa pahenee todennäköisesti kesää kohti.

– Nämä ihmiset ovat lähtökohtaisesti asunnottomia. He saavat olla luvan saamisen jälkeen vain kuukauden vastaanottokeskuksessa. Viime aikoina olemme voineet tarjota peruskorjausten vuoksi vain reilut 2000 asuntoa vuosittain, joten kysyntäpiikki on huomattava, Leijo toteaa.

Ohituskaistaa turha odottaa

Asunnottomina oleskeluluvan saaneet menevät asuntojonossa suoraan kärkeen. Suurin kysyntä kohdistuu alkuvaiheessa pieniin asuntoihin, sillä turvapaikanhakijoista moni on tullut maahan yksin.

– Tarveharkinnassa he ovat kärjessä, mutta toisaalta joudumme samalla miettimään, että asukasrakenne pysyy tasapainoisena, joten ohituskaistaa ei voida luvata, Leijo huomauttaa.

Painetta kohdistuukin hänen mukaansa myös kriisiasumiseen.

– Varmaankin osa heistä hakeutuu sukulaisten ja tuttavien luo, jolloin syntyy sellaista ahtaasti asumista, joka puskuroi meidän painettamme. Sosiaalipuolelle voi myös tulla paneita tilapäiseen asuttamiseen akuuteissa tilanteissa. Paine purkautuu siis moneen suuntaan, kun tämä joukko tulee markkinoille.

Uhkana asunnottomuuden lisääntyminen

Asunnottomuuden kasvu onkin Leijon mukaan realistinen pelko erityisesti Helsingissä.

– Ainoa positiivinen mahdollisuus on, että maahanmuutto jää maakuntiin niin paljon kuin mahdollista. Helsingin markkinassa tulee helposti asunnottomuustilanne, varsinkin tällaisella ryhmällä, joka tulee lähtökohtaisesti ilman resursseja, rahaa ja työpaikkoja.

Kaupungin mahdollisuudet varautua kysynnän kasvuun ovat hyvin rajalliset. Vaikka asuntotuotantopäätöksiä tehtäisiin välittömästi lisää, ovat talot pystyssä vasta kahden kolmen vuoden kuluttua.

– Meidän pitäisi miettiä yhdessä Espoon ja Vantaan kanssa, kuinka tähän tilanteeseen varaudutaan ja mahdollisesti jakamaan tätä painetta näiden kuntien kesken. Espoossa ja Vantaalla ei kuitenkaan minun tietojeni mukaan ole niin tiukka markkinatilanne kuin meillä täällä Helsingissä. Siinä on yksi mahdollisuus, mutta yhtäkkiä ei kovinkaan isoja asioita pystytä tekemään. Tilanne on siis hankala, Leijo summaa.