Yle: Konkarivirkamies: Maahanmuuton kulut voivat kymmenkertaistua, mutta hinta kannattaa maksaa

Yle: Konkarivirkamies: Maahanmuuton kulut voivat kymmenkertaistua, mutta hinta kannattaa maksaa 1.2.2016
Yle: VM: Pakolaismäärästä 600 miljoonan euron lisäys menoihin

Maahanmuuttajien kotouttamisessa pitää varautua vuosittaisten kulujen jopa kymmenkertaistumiseen eli noin 1,5 miljardiin euroon. Hinta kannattaa kuitenkin maksaa, sanoo pitkäaikainen työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö, nyt jo eläköitynyt Erkki Virtanen.

Kotouttaminen pitää hoitaa kunnolla, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön pitkäaikainen kansliapäällikkö Erkki Virtanen Yle Talouden verkkovieraana. Syksyllä eläkepäiville siirtynyt Virtanen muistuttaa, että asunnon ja kielikoulutuksen järjestämisen vuosittaiset kulut saattavat nousta 1,5 miljardiin euroon.

– Kun tulijavirta oli normaali 5 000 henkeä, kotouttaminen maksoi 150 miljoonaa euroa vuodessa. Jos se on 50 000 jatkossa, niin se maksaa sitten 1,5 miljardia euroa, Virtanen suhteuttaa.

– Toisaalta tämä on pakko hoitaa, koska näin tulijoista saadaan hyviä kansalaisia Suomeen, mistä on hyötyä kansantaloudelle pidemmällä aikavälillä.

Maahanmuuttajat eivät ole Virtasen mukaan ongelma työmarkkinoilla. Hän muistuttaa, että avoimia työpaikkoja on 40 000, eikä löydy työntekijöitä, vaikka työttömiä onkin yli 300 000. Niin sanottua kohtaanto-ongelmaa maahanmuutto ei ratkaise, mutta helpottaa pieneltä osalta.

Suomi tarvitsee maahanmuuttoa myös ikääntyvän väestörakenteensa takia. Tosin sen korjaamiseen edes 50 000 ihmisen maahanmuuttovauhti ei riitä.

Kasvuharppaus turha toive

Erkki Virtanen arvioidaan Tampereen yliopiston tutkimuksessa viime vuosikymmenien toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi kansliapäälliköksi heti Raimo Sailaksen jälkeen.

Hän on seurannut Suomen talouden nousua ja laskua ylimmän virkamiehen paikalta 17 vuoden ajan kauppa- ja teollisuusministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä. Uudelleen virinneisiin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin Virtanen jaksaa yhä uskoa, koska ”ratkaisu on pakko löytää”.

– Mutta mitään harppausta kasvuun ei ole mahdollista löytää.

Vielä on kuitenkin mahdollisuudet löytää ratkaisu, jonka avulla ”kahdeksan vuoden kuluttua ollaan taas pelissä mukana”. Ratkaisun pitäisi sisältää tutut osaset eli nollapalkankorotukset ja paikallinen sopiminen.

Toisaalta hallituksen pitää joustaa omista tuottavuuden lisäämistavoitteestaan ja todeta, että harppaus on mahdoton. Ennen se tehtiin devalvoimalla. Hidas paluu hyvään kilpailukykyyn voi onnistua.

Superkasvua ei voi enää tulla

Vuonna 1950 syntyneenä Erkki Virtanen on nähnyt Suomen talouden häikäisevän kasvun. Mutta myös tämän vuosikymmen laskun.

Nyt bruttokansantuote on kymmenyksen alempana kuin vuonna 2008, eikä takavuosina nähtyä ”supertalouskasvua voi enää tulla”. Nyt talouskasvu voi olla enintään prosentin tai kaksi.

– Mutta Suomessa on edelleen hyvä asua, hän vakuuttaa.

______________________________

Yle: VM: Pakolaismäärästä 600 miljoonan euron lisäys menoihin

Viime vuonna Suomeen tuli ennätysmäiset 32 000 turvapaikanhakijaa. Eri ministeriöissä ja kunnissa se tarkoitti mittavaa työmäärän lisäystä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vastaanottoon, majoittamiseen ja kotouttamiseen kuluu nyt noin 600 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen pakolaismäärien kasvua.

Suomen pitää varautua moninkertaisiin kuluihin kasvaneen pakolaismäärän takia, arvioi syksyllä eläkkeelle jäänyt työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen Ylen taloustoimituksen Verkkovieras-haastattelussa maanantaina. Hän arvioi miljardiluokan lisäystä pakolaisten kotouttamiskuluihin.

Kulut ovat toki kasvaneet roimasti ajasta ennen pakolaismäärien kasvua. Valtiovarainministeriöstä arvioitiin lisäyksen olevan kuitenkin eri hallinnonaloilla yhteensä satoja miljoonia.

– Muutos aiempaan normaaliin, eli 3 000–4 000 pakolaiseen, on 590 miljoonaa euroa lisää, kertoo neuvotteleva virkamies Taina Eckstein valtiovarainministeriön budjettiosastolta. Viime vuonna Suomeen tuli 32 000 pakolaista.

Kuluja kertyy muun muassa vastaanotosta, rekisteröitymisestä, majoituksesta ja majapaikoista ja koulutuksen järjestämisestä.

– Suhteutettuna koko väestömäärään, luvut eivät ole niin hirveän isoja, arvioi maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suomeen jäävien määrä arviolta 5 000 tänä vuonna

Suurimmat kulut kertyvät vastaaottoa järjestävälle sisäministeriölle ja kotoutusta järjestävälle työ- ja elinkeinoministeriölle.

– Meillä kotouttamisen ja korvausten menot ovat tänä vuonna 240 miljoonaa, kun viime vuonna riitti 165 miljoonaa, Stenman sanoo.

– Meillä menot kasvoivat paljon jo viime vuonna. Tälle vuodelle Maahanmuuttovirastolle ja vastaanottoon on varattu 456 miljoonaa, kertoo talouspäällikkö Kati Korpi sisäministeriöstä.

Kuluja hillitsee tänne lopulta jäävien suhteellisen pieni osuus ja oletus siitä, että pakolaisia ei tule jatkossa ihan niin paljon kuin viime vuonna.

–Tänä vuonna tulijoita on arviolta 15 000. Heistä kuitenkin vain noin 35 prosenttia saa oleskeluluvan. Silloin puhutaan noin 5 000, ehkä 6 000 henkilöstä, jotka jäävät tänne, maahanmuuttojohtaja Stenman sanoo.

Viime vuodesta on opittu ja moni asia päivitetty.

– Näkisin, että nyt on hyvä valmius. Tähän on herätty aika hyvin, Stenman vakuuttaa.