Aamulehti: Supo: Rasistiset rikokset ovat lisääntyneet Itä-Suomessa

Aamulehti/STT: Supo: Rasistiset rikokset ovat lisääntyneet Itä-Suomessa 8.7.2010

Verkkouutiset/STT: Suomen äärioikeistolta puuttuu johtaja

Kaleva/STT: Pienen ryhmän rasismi harmittaa joensuulaisnuoria

Rasistinen liikehdintä on viime vuosina lisääntynyt Itä-Suomessa, sanoo Supon turvallisuusyksikön päällikkö Kari Harju.

Rasistiset rikokset ovat yleistyneet ainakin Joensuun ja Lieksan suunnalla. Muukalaisvastaisuuteen kehottavia tarroja on levitetty myös esimerkiksi Tampereella ja Oulussa.

Supon mukaan muukalaisvastaisuuden kasvu on lisännyt lähinnä omaisuuteen kohdistuneita vahingontekoja. Väkivallanteot eivät sen sijaan ole juuri yleistyneet.

Supo ei pidä äärioikeistolaista liikehdintää Suomessa vielä kovin merkittävänä yhteiskunnallisena uhkana, sillä toiminta ei ole järin järjestäytynyttä.

Supon havaintojen mukaan äärioikeiston toiminnalla ei ole kytköksiä poliittiseen toimintaan. Kaikkien rasististen rikosten taustalla ei myöskään ole selkeää äärioikeistolaista aatetta.

_______________________________________________________


Verkkouutiset/STT: Suomen äärioikeistolta puuttuu johtaja

Suojelupoliisi ei pidä äärioikeistolaista liikehdintää Suomessa vielä kovin merkittävänä yhteiskunnallisena uhkana, sillä toiminta ei ole järin järjestäytynyttä. Äärioikeistolta puuttuu selkeä johtohahmo, sanoo Supon turvallisuusyksikön päällikkö Kari Harju.

– Muutamat henkilöt ovat kyllä yrittäneet päästä johtoasemaan tuomalla itseään esille ennen kaikkea internetissä. He ovat yleensä nuoria.

Harju ei halua kommentoida, millä tavalla nuoret käytännössä haalivat kannatusta netistä.

Suomen äärioikeisto pyörii yksittäisten henkilöiden ja ryhmien voimin. Ryhmät ovat hyvin pieniä, paikkakuntakohtaisia yhteenliittymiä, kertoo Harju. Supon havaintojen mukaan äärioikeiston toiminnalla ei ole kytköksiä poliittiseen toimintaan.

– Äärioikeistolaisuus ilmenee yleensä muukalaisvastaisuutena, ja toiminta on keskittynyt nettiin. Varsinaisista kokoontumisista meillä on tietoa hyvin vähän, mutta niitäkin järjestetään, Harju sanoo.

Mallia otetaan Ruotsin ja jonkin verran myös muiden Pohjoismaiden ryhmistä. Internet mahdollistaa myös yhteydenpidon samanmielisiin ulkomaalaisiin.

Harju ei kerro, kuinka suurta äärioikeistolaisiksi luokiteltavien joukkoa Supo seuraa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-kulkueeseen viikonloppuna tehtyä iskua hän pitää yksittäistapauksena, eikä arvele vastaavien iskujen yleistyvän lähitulevaisuudessa.

Muukalaisvastaisuus nostaa taas päätään

Rasistinen liikehdintä on Harjun mukaan viime vuosina lisääntynyt Itä-Suomessa, ainakin Joensuun ja Lieksan suunnalla. Joensuusta löytyi vappuna äärioikeistolaisten käyttämä kerhotila.

– Muukalaisvastaisuuteen kehottavia tarroja on levitetty myös esimerkiksi Tampereella ja Oulussa.

Harjun mukaan muukalaisvastaisuuden nousu on lisännyt lähinnä omaisuuteen kohdistuneita vahingontekoja. Väkivallanteot, ainakaan vakavammat sellaiset, eivät sen sijaan ole yleistyneet.

– Rasistinen toiminta ja rikollisuus lisääntyvät yleensä paikoissa, joihin on tullut uusia vastaanottokeskuksia.

1990-luvulla esimerkiksi Joensuussa oli selkeää muukalaisvastaisuutta, joka käytännössä jopa ajoi yhden tummaihoisen koripalloilijan pois Suomesta. Vuosituhannen vaihteessa toiminta rauhoittui koko Suomessa. Viime aikoina muukalaisvastaisuus on kuitenkin taas nostanut päätään.

Taantuma ja työttömyys tuovat rasismia

Internet on tiedonvälitysverkkona helpottanut äärioikeiston keskinäistä yhteydenpitoa 90-luvun vuosiin verrattuna.

– Toiminta on kulminoitunut nettikeskusteluihin ja esimerkiksi maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (r.) vastaiseen kommentointiin.

Supo seuraa muutamia äärioikeistoaktiivien käyttämiä keskustelufoorumeita. Harju ei kuitenkaan suostu nimeämään näitä. Hänen mukaansa internetissä tehtyjen uhkausten selvittäminen on vaikeaa silloin kun tutkittavat verkkosivut käyttävät ulkomaalaisia palvelimia.

Harju painottaa, että rasistisiin rikoksiin syyllistyvät muutkin kuin äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat ihmiset. Muukalaisvastaisuuden taustalta ei välttämättä löydy selkeää aatetta.

Harjun mukaan myös talouden taantuma ja työttömyyden kasvu ovat lisänneet muukalaisvastaisuutta.

– Pettymystä kanavoidaan maahanmuuttajiin.

_______________________________________________

Kaleva/STT: Pienen ryhmän rasismi harmittaa joensuulaisnuoria

Joensuulaiset nuoret eivät pidä siitä, että muutamat rasistisiin rikoksiin syyllistyvät tuovat koko kaupungille suvaitsemattoman maineen. Esimerkiksi kaupungin nuorisovaltuuston mielestä mielikuva rasistisesta Joensuusta on väärä, kertoo nuorisoasiamies Jutta Kukkonen.

"Nuoret muun muassa järjestivät kesäkuun alussa katutanssitapahtuman, johon osallistui paljon myös maahanmuuttajia. Tapahtuma sujui hyvin ja rauhallisesti."

Maahanmuuttovastaisuuden lisääntyminen on kuitenkin huomattu 13-18-vuotiaiden valtuustossakin.

"Rasistista huutelua on kuultu esimerkiksi kotibileissä."

Erityisnuorisotyöntekijä Jarkko Riikonen kertoo, että Joensuussa on liikkunut noin vuoden ajan kymmenkunta nuorta, jotka viestivät äärioikeistosympatioista pukeutumisellaan. Mihinkään rikolliseen pääosin naapurikunnista saapuvat nuoret eivät tiettävästi kuitenkaan ole syyllistyneet.

"Rasistisia vahingontekoja kaupungissa tehneet ovat jo täysi-ikäisiä. Kyse on pienen ryhmän tekosista", Riikonen sanoo.

Riikonen arvelee, että maahanmuuttovastaisuus on lisääntynyt Joensuussa turvapaikanhakijoiden määrään nousun myötä. Naapurikunta Kontiolahdella on kaksi vastaanottokeskusta.

Tänä vuonna Joensuussa ja Lieksassa on ollut muutamia yhteenottoja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä, kertoo poliisi. Myös maahanmuuttajien ravintoloiden ikkunoita on rikottu ja heidän autoistaan on puhkottu renkaita. Taloja on töhritty natsihenkisillä viesteillä ja tarroilla.

"Kaupungilla ovat kohdanneet samanhenkiset ihmiset, joilla ei ole järkevämpääkään tekemistä", Riikonen tiivistää.