Aamulehti: Suomi menettää jopa 600 – 700 miljoonaa verotuloja halpatyövoiman takia

Aamulehti: Suomi menettää jopa 600 – 700 miljoonaa verotuloja halpatyövoiman takia 23.3.2012

YLE Uutiset: Asiantuntija lyttää ulkomaisen työvoiman valvonnan

Ulkomaiseen työvoimaan liittyvät väärinkäytökset murentavat Suomen veropohjaa sadoilla miljoonilla. Juuri valmistuneen selvityksen mukaan ulkomaisen työvoiman käyttöön kohdistuvat säännösten ja valvonnan puutteet voivat pienentää Suomen veropohjaa 600 – 700 miljoonalla eurolla vuodessa sekä suoranaisesti verottamatta jääneinä palkkoina että välillisesti työntekijöiden alipalkkauksen seurauksena.

Ongelmat liittyvät erityisesti lähetettyihin työntekijöihin, jotka työskentelevät Suomessa ulkomaalaisen työnantajan palveluksessa. Suomessa on vuonna 2010 työskennellyt noin 30 000 lähetettyä työntekijää, joista enintään neljäsosa on ollut Verohallinnon tiedossa.

Näiden työntekijöiden työnantajina olevat ulkomaille rekisteröidyt yritykset tarjoavat Suomessa aliurakointi- ja muita työpalveluja suurelta osin verovalvonnan tavoittamattomissa. Kun näillä yrityksillä ei ole työnantajavelvoitteita tai niitä ei pystytä valvomaan, jäävät myös työntekijät verovalvonnan ulkopuolelle.

Lähetettyihin työntekijöihin tulisi soveltaa Suomessa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työsuhteen vähimmäisehtoja. Käytännössä näin ei tapahdu, vaan työsuhteen ehtoja poljetaan yleisesti.

Valvontavastuuseen asetetuilla työsuojeluviranomaisilla ei ole riittäviä keinoja selvittää tosiasiassa sovellettuja palkkausta ja työaikaa koskevia työsuhteen ehtoja palkka- ja työaikakirjanpidon puutteiden sekä ulkomaisen työnantajan edustajan asettamista koskevien laiminlyöntien vuoksi. Vuonna 2010 työsuhteen vähimmäisehtojen voitiin todeta Etelä-Suomen alueella olevan kunnossa vain 34 prosentissa kaikista työsuojeluviranomaisten tarkastamista ulkomaalaista työvoimaa käyttävistä kohteista. Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla vähimmäisehdoista poikkeaminen on systemaattista.

Tiedot perustuvat Poliisihallituksen teettämään, hallitusohjelmaan sisältyvään selvitykseen ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn toimivuudesta. Selvityksen on laatinut verotusneuvos Markku Hirvonen. Selvitykseen sisältyy lukuisa joukko toimenpide-ehdotuksia, joiden tavoitteena on saada Suomessa työpalveluja tarjoavat ulkomaiset yritykset ja niiden työntekijät tasavertaiseen asemaan suomalaisten kanssa.

_____________________________________________

YLE Uutiset: Asiantuntija lyttää ulkomaisen työvoiman valvonnan

Ulkomaisen työvoiman käyttöä koskeva lainsäädäntö, lakien valvonta ja viranomaisten yhteistyö ovat retuperällä, sanoo asiaa Poliisihallituksen pyynnöstä selvittänyt veroneuvos Markku Hirvonen. Ongelmien takia maahamme on muodostunut kahdet työ- ja aliurakkamarkkinat, joilla käytännön verovapauden saavuttaneet yritykset nauttivat kohtuuttomasta kilpailuedusta.

- Säännöstössä ja valvonnassa on niin pahoja puutteita ja aukkoja, että niitä on helppo käyttää hyväksi, selvitysmies Hirvonen toteaa.

Hirvosen mukaan tämä on johtanut siihen, että työvoimavaltaisilla aloilla ulkomaiset yritykset saavat varsin mittavan kilpailuedun säädöksiä noudattaviin yrityksiin verrattuna. Ulkomaisilla yrityksillä ei esimerkiksi ole samanlaisia työnantajavelvoitteita kuin suomalaisilla yrityksillä.

Ongelmia on muun muassa rakennusalalla, metallin aliurakoinnissa ja kuljetusalalla. Esimerkiksi rakennusalalla sääntöjä rikkovien tarjoukset voivat olla kymmeniä prosentteja halvempia.

Kysymys jopa ihmisoikeuksista

- Suuria ongelmia on monta. Perusongelma on se, että meillä säännökset eivät käsittele ulkomaisia yrityksiä, siis ulkomaisia työnantajia samalla tavalla kuin suomalaisia, Hirvonen huomauttaa.

Työntekijöitä ongelma koskee niin, että tänne lähetetyt työntekijät ovat lähes systemaattisesti alipalkattuja. Hirvosen mukaan tämä ongelma ei ole pelkästään lainsäädäntökysymys, vaan jopa ihmisoikeuskysymys.

- Hyvin pitkälle. Suomessa pitäisi olla samassa asemassa riippumatta siitä, kuka työnantaja on.

Pitkä lista ongelmien korjaamiseksi

Markku Hirvonen on listannut selvityksessään peräti 17 kohtaa, joita pitäisi muuttaa tilanteen korjaamiseksi.

- Pitäisi aloittaa työnantajavelvollisuuksista verottajan suuntaan, että saataisiin se vuotopuoli paikattua. Toisaalta tilaajavastuulakia pitäisi täydentää niin, että siellä ihan oikeasti edellytettäisiin työehtosopimusten noudattamista, eikä vain kysyttäisi sitä, Hirvonen toteaa.

Tähän liittyen Hirvonen antaisi viranomaisille oikeuden puuttua asioihin, jos esimerkiksi palkkoja kierrettäisiin vapaaehtoisen työn nimissä tai olisi riski, että työntekijää käytetään hyväksi.

Lisäksi Hirvonen kaipaa muun muassa lisää viranomaisyhteistyötä ja tietojen vaihtoa.

- Poliittisella tasolla pitäisi syntyä tahdonilmaisu, että pitää tehdä jotakin.

Veroneuvoksen mukaan ulkomaisen työnteon valvonnan ongelmat ovat lisääntyneet muun muassa Euroopan unionin jäsenyyden ja unionin laajenemisen myötä. Koko työsuojelulainsäädännön kenttä on tullut vaikeaksi toimijoiden laajenemisen myötä, eikä lainsäädäntö ole pysynyt tilanteen tasalla.

Selvitysmies Markku Hirvonen tutki Poliisihallituksen pyynnöstä ulkomaisen työvoiman käyttöä koskevia säännöksiä ja niiden toimivuutta. Ensisijassa selvitys koski niitä lähetettyjä työntekijöitä, joiden työnantaja on ulkomainen yritys.