Iltalehti: Turvapaikanhakijoista tuli bisnestä - tutkija varoittaa

Iltalehti: Turvapaikanhakijoista tuli bisnestä - tutkija varoittaa 7.10.2015

Suomen uusista vastaanottokeskuksista yhä useamman avaa yksityinen yritys. Ruotsissa pakolaisbisneksestä on noussut iso kohu.

Syyskuun lopulla Maahanmuuttovirasto ilmoitti, että Espoon Otaniemeen perustetaan Suomen ensimmäinen yksityisen yrityksen ylläpitämä vastaanottokeskus. Se oli alku nopealle kasvulle.

Toimeen tarttui Barona-konserniin kuuluva Luona Oy. Eilen yhtiö tiedotti avaavansa jo seitsemännen vastaanottokeskuksensa Helsingin Pitäjämäkeen. Luonan pääkaupunkiseudulla sijaitseviin vastaanottokeskuksiin mahtuu nyt yhteensä 2 000 turvapaikanhakijaa.

Toistaiseksi Luona on ainoa yritys, joka pyörittää Suomessa vastaanottotoimintaa. Vaan ei kauaa, sillä yksityinen sektori on osoittanut runsaasti kiinnostusta päästä mukaan kasvaville markkinoille.

Kovia hintapyyntöjä

Maahanmuuttovirastosta vakuutetaan, ettei yritysten kanssa solmita erityisen mehukkaita sopimuksia.

- Hintataso on sama niin kunnille, järjestöille kuin yrityksille. Pientä vaihtelua voi olla, koska esimerkiksi Helsingissä vuokrataso voi olla korkeampi kuin maaseutukunnissa, mutta keskimäärin taso on sama, viestintäpäällikkö Hanna Kautto kertoo.

Hän korostaa, ettei Maahanmuuttovirasto tee sopimuksia, jotka ylittävät kustannustason. Virasto käyttää budjetoinnissaan arviota, jonka mukaan yhden henkilön ylläpito vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin 43 euroa vuorokaudelta.

- Jotkut neuvottelut ovat päättyneet, koska palveluntarjoajan hintapyyntö on ollut liian korkea, Kautto sanoo.

Pienistä hinnoista ei puhuta toteutuneissakaan sopimuksissa. Jos esimerkiksi Luona Oy laskuttaisi majoittamistaan 2 000 turvapaikanhakijasta ohjeellisen 43 euroa vuorokaudelta, vuodessa summa kohoaisi yli 30 miljoonaan euroon.

Lue lisää Suomen turvapaikkabisneksestä ja tutkijan kriittisistä arvioista Iltalehden printtilehdestä tai digitaalisesta Päivän lehdestä.