Sisäministeriö: Maahanmuuton yhteistyötilaisuus Mikkelissä 4.9.2009
Esiintyjien tekstit:
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors oli Mikkelissä maahanmuuttoasioiden yhteistyö-tilaisuudessa Mikkelissä. Ministeri Thors kertoi puheessaan hallituksen päätöksen nostaa kunnille maksettavia korvauksia pakolaisten vastaanottamisesta. Tällä hetkellä lähes 350 oleskeluluvan saanutta pakolaista odottaa kuntasijoituspaikkaa vastaanottokeskuksissa. Oleskeluluvan saaneiden sijoittamista kuntiin pyritään myös nopeuttamaan. Turvapaikkahakemusten käsittelyä tehostetaan, etteivät ihmiset joudu odottamaan pitkään vastaanottokeskuksissa. Maahanmuuttovirastoon ja poliisille on myös tulossa lisää virkoja lisääntyneeseen turvapaikkatutkintaan.
Kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä otti esille pakolaisten ja maahanmuuttajien ongelmat; nuoret ovat vaarassa syrjäytyä. Myös kotiäidit jäävät usein syrjään koulutuksesta. Pakolaisia on eri vuosikymmeninä jäänyt Suomeen yhteensä 40000. Maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen painotti kotouttamisen tehostamista ja erityisesti suomen kielikoulutuksen merkitystä.
Maaherra Pirjo Ala-Kapee korosti puheessaan, että Itä-Suomi tarvitsee maahanmuuttajia selviytyäkseen tulevasta väestörakenteesta ja tarvittavista palveluista. Itä-Suomessa oli tämän vuoden alussa 7380 ulkomaalaista. Ulkomaalaistaustaisia on yli 10000. Itä-Suomen maahanmuuttajista suurin ryhmä ovat venäläiset tai entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet maahanmuuttajat. Valtion tulisi ottaa huomioon kuntien lisääntyneet kustannukset kotouttamisessa. Kotouttamisaika on pitkä, viisi jopa kymmenen vuotta, ennen kuin eri kulttuureista ja olosuhteista olevat ihmiset pääsevät mukaan yhteiskuntaan ja työelämään.
Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander kertoi kaupungin päättäneen sijoittaa vuosittain 20-30 kiintiöpakolaista.
Tilaisuudessa useassa puheenvuorossa todettiin, että tulee erottaa toisistaan työperäinen maa-hanmuutto ja turvapaikan hakijoina Suomeen tulleet. Osa maahanmuuttajista on tullut Suomeen aviopuolisona tai perheenjäsenenä. Kaikille ryhmille tulisi olla mahdollisuus koulutukseen ja kotoutua yhteiskunnan jäseneksi. Turvapaikan hakijoiden määrän todettiin olevan nousussa.
Käynnissä olevat työvoimanhankintaprojektit tähtäävät tulevaan nousukauteen ja tuleviin vuosiin kun työvoimaa ei riitä enää korvaamaan eläkkeelle jääneitä ammattilaisia. Kausiluontoista työvoimaa tarvitaan myös Itä-Suomessa jatkuvasti. Esimerkiksi viljelty marjasato poimitaan ulkomaisen työvoiman turvin.