Aamulehti: Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi

Aamulehti: Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi 16.2.2011

Verkkouutiset: "Kriittisen isänmaallinen" nainen kirjoitti kirjan maahanmuuttokritiikistä

YLE: Maahanmuutto vahvasti esillä kulttuurissa ennen kevään vaaleja

Internetin uumenista nousee valkoinen Suomi

Omakehu: Maahanmuuttokriitikot taistolaisten ja vihreiden jälkeisen ajan suuri politiikan herätysliike?

Maahanmuuttokriittisyys on ilmeisesti alkaneen vuosikymmenen suomalainen megatrendi.

Maassa maan tavalla -lause oli vielä hetki sitten merkki patavanhoillisuudesta ja ahdasmielisyydestä. Nyt se on monen suositun ja johtavankin poliitikon johtotähtiajatus.

Maassa maan tavalla on nyt myös kirjan nimi. Tutkija Milla Hannula on koostanut otsikon alle suomalaisen maahanmuuttokritiikin lyhyen historian legendaarisen Eila Kännön ajoista lähtien. (Kännö johti kovamaineista poliisin ulkomaalaistoimistoa 1973-84.)

Tuoreinta muutosta kuvaa sekin, että kirjan on kustantanut Otava, yksi perinteikkäimmistä kustannustaloistamme. Otava on rohjennut iskeä kätensä aiheeseen, josta useimmat tähän asti ovat mieluiten pysyneet vähintään kyynärän mitan verran kosketusetäisyyttä kauempana.


Taistelumme?

Hannulan tuotoksen nimi olisi yhtä hyvin voinut olla vaikkapa Taistelumme. Maahanmuuttokriitikot saavat siinä sankarin viitan ylleen. He katsovat käyneensä taistelua niin sanottua poliittista korrektiutta ja sananvapauden rajoituksia vastaan.

Tämä urhoollinen kamppailu on käyty pääasiassa kirjoittamalla nimimerkin takaa internetin keskustelufoorumeille mielipiteitä monikulttuurisuutta, liberalismia ja suvaitsevaisuutta vastaan. Toinen urhoollisuuden ilmentymä on ollut erinimisten foorumien, seurojen ja puolueidenkin perustaminen.

Tärkeimmät käsiteltävät yhteisöt ovat kansallismieliseksi nuorisojärjestöksi perustettu Suomen Sisu ja verkkofoorumi Homma.

Taistelumme olisi sopinut kirjan otsikoksi myös sanaan liittyvän omistuspäätteen takia. Hannula tunnustautuu itse kansallismieliseksi maahanmuuttokriitikoksi ja kertoo tekevänsä tiliä omista aatteellisista lähtökohdistaan.

Kuinka viileän tieteellisesti tutkija sitten on pystynyt kohdettaan analysoimaan oman osallisuutensa puitteissa?

Siitä ehkä antaa jonkinlaisen kuvan se, miten kirjassa käsitellään tamperelaista Seppo Lehtoa, joka sai yli kahden vuoden ehdottoman vankilatuomion törkeistä kunnianloukkauksista, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta.

Hannulan mukaan Lehto näet on "maahanmuuttokriittinen mutta ennen kaikkea uskomaton showmies, joka onnistuu aina ylittämään hyvän maun rajat ja jonka tarkoitusperät eivät tavallisille ihmisille aukea".

Perään kirjantekijä arvioi Lehdon (joka jouduttiin vielä etsintäkuuluttamaan tuomion jälkeen) saaman tuomion "kohtuuttoman ankaraksi".

Siitä voivat olla jonkin verran toista mieltä ne, jotka joutuivat Lehdon nettiväärennösten ja viestintäterrorin kohteiksi jopa vuosikymmenten ajan.

Valkoinen perintö

Maassa maan tavalla -kirjan päätarkoitus on nostaa maahanmuuttoa kritisoivat nuoret taistolaisten ja vihreiden jälkeisen ajan tärkeimmäksi suomalaiseksi politiikan herätysliikkeeksi.

Merkit ovat todellakin jotenkin tutut. Aikoinaan liberaaleja ja kokoomusnuoria myöten jäljiteltiin taistolaisten äänenpainoja. Sittemmin lähes jokainen julistautui vihreäksi. Nyt nationalistien nuolijoita löytyy kokoomuksesta demareihin.

"Antikommunismin ja valkoisen Suomen perinnöstä" nostetaan sukupolven suurta tarinaa. Jokainen voi tykönään miettiä, mitä kaikkea tästä voi seurata.

Kirja

Maassa maan tavalla

"Maahanmuuttokritiikin lyhyen historian" kirjoittaja on toimittajana ja tutkijana työskennellyt sekä 1974 syntynyt Milla Hannula.

Kirjan julkistamispäivä on tänään, ja sen on kustantanut Otava.

_________________________________________

Verkkouutiset: "Kriittisen isänmaallinen" nainen kirjoitti kirjan maahanmuuttokritiikistä

Avoimesti julkiseen keskusteluun osallistuva maahanmuuttokriittinen nainen on edelleen harvinaisuus.

Tutkija ja vapaa toimittaja Milla Hannula on yksi heistä.

- Hommaforum-nettikeskustelupalstan kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvista on miehiä. Naisilla on kritiikissään usein eri näkökulmia. Moni arvostelee esimerkiksi islamilaista sharia-lakia, sanoo Hannula.

Naisasia sai Hannulan irtaantumaan myös kansallismielisestä Suomen sisu -järjestöstä, jonka toiminnassa hän oli mukana muutaman vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa.

- Olin miesvaltaisen järjestön kanssa eri mieltä monista asioista, kuten feminismistä, ja kyllästyin jankkaamiseen. Antifeminismiksi kääntyvä ehdottomuus voi olla ahdistavaa, Hannula perustelee.

Kirjailija kertoo kuitenkin arvostavansa edelleen muun muassa heimoaatteeseen uskovan järjestön toimintaa.

"Kriittisen isänmaalliseksi" tunnustautuvan Hannulan teos Maassa maan tavalla - Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava) julkaistiin keskiviikkona.

Toisinajattelijat yhdistyivät internetissä

Hannula puhuu kirjassaan maahanmuuttokriitikoista toisinajattelijoina, jotka ovat alkaneet saada ääntänsä kuuluviin vasta vuoden 2008 kunnallisvaalien aikoihin.

Hannulan mukaan jo ennen tätä kaikissa suurissa puolueissa oli kuitenkin oma maahanmuuttokriittinen oppositionsa.

Kriitikoiden yhteenliittymistä on edesauttanut internet, jota Hannula pitää tasa-arvoisena keskustelualustana. 1990-luvun lopulla Suomen Sisun keskustelupalstalle liittyneet aktiivit siirtyivät vuonna 2009 Hommaforumille.

Homman perustivat maahanmuuttokritiikillään profiloituneen Jussi Halla-ahon (ps.) nettisivujen vieraskirjan aktiivit.

- Nettikeskusteluissa tärkeintä on perustelu, ei keskustelijan asema. Uutisia kommentoivilla keskustelupalstoilla on usein järkevämpää tekstiä kuin itse jutuissa.

Maahanmuuttokriitikot eivät esimerkiksi puhu maahanmuuttajista yhtenä ryppäänä, paitsi lehdistön kuvitelmissa, Hannula sanoo.

Hannula kertoo olevansa poliittisesti sitoutumaton ja kiistää, että Maassa maan tavalla olisi perussuomalaisten tai Halla-ahon vaalikirja.

- Mikään puolue ei ole kosiskellut minua vaaliehdokkaaksi. Halla-ahoa en ole tavannut kymmeneen vuoteen, emmekä todellakaan ole kavereita.

Maassa maan tavalla -kirjassa sanottua

- 1990-luvun lopun uuden sukupolven edustajat halveksivat vanhojen puolueiden sokeutta ja välinpitämättömyyttä ihmisten kokemuksille ja kansainvälisille tapahtumille. Nuoret yrittivät rakentaa jotakin uutta niiden vanhojen poliittisten jäänteiden varaan, joista uskoivat löytävänsä kaipaamaansa isänmaallisuutta.

- Isänmaallisten nuorten aktivismi alkoi (vuoden 2005 tienoilla) näkyä erityisesti perussuomalaisten nuorisojärjestössä. Perussuomalaisten kannattajakuntahan oli ollut suhteellisesti vanhempaan ikäpolveen keskittynyttä.

- Moni "silmien aukeaminen" tapahtui, kun ihmiset vertasivat (maahanmuuttokriitikkojen) keskustelusivuilla esitettyjä väitteitä ja huomioita median yksipuoliseen maahanmuuttouutisointiin sekä valtavirtapoliitikkojen ja virkamiesten toimintaan.

- Naiset olivat -- leimautuneet ennemminkin kritiikittömän maahanmuuttomyönteisiksi kuin kriittisiksi. Persoonallisia naispuolisiakin maahanmuuttokriitikoita löytyi kuitenkin internetin kätköistä.

Lähde: Milla Hannula: Maassa maan tavalla - Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia. Otava 2011.