Verkkouutiset: "Miten Suomessa 20 vuotta ollut voi tarvita tulkkia?"

Verkkouutiset: "Miten Suomessa 20 vuotta ollut voi tarvita tulkkia?" 15.2.2011

Helsingin Sanomat: Jussi Halla-aho sai muut panelistit puolustuskannalle

Maahanmuuttoasioilla profiloituneet helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat väittelivät tiistai-iltana.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj, SDP:n Nasima Razmyar ja vihreiden Sanna Vesikansa keräsivät lähes täyden salin yleisöä Helsingin yliopistolle. Vaaliväittelyn järjestivät kokoomusyhdistykset.

Väittelyn pohjustuspuheen piti ulkomaalaisasiat käsittelevän eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok.). Yleisön joukosta väittelyyn osallistuivat myös Ben Zyskowicz (kok.) ja Abdirahim Hussein (kesk.).

Nasima Razmyar arvosteli Mäkisen puheenvuoroa. Siinä Mäkinen sanoi, että vaalikauden alussa maahanmuuton "lähtökohta oli kohtuullisen hurja, mutta on voitu selkeästi vähentää turhaa turvapaikkasurffailua".

- Globaalissa maailmassa, jossa haluamme löytää parempaa ja tutustua maailmaan, ei voida kieltää ihmisiltä joilla on todellinen hätä pääsyä Suomeen. Tässä äskenkin tulivat esiin turvapaikkashoppailu ja elintasopakolaiset ja ankkurilapset - hyvin paljon viedään ikävä kyllä mielikuvapolitiikalla asioita väärille raiteille, Nasima Razmyar sanoi.

Myös vihreiden Sanna Vesikansa tyrmäsi Mäkisen.

- Helsingin ulkomaalaisten osuus on suunnilleen sama kuin sata vuotta sitten. Suomi on toisaalta uuden edessä, mutta toisaalta meillä on tästä jonkin verran kokemusta, Sanna Vesikansa sanoi.


Ei pakolaisia

Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisen siiven kärkinimi Jussi Halla-aho sanoi varsinaisen asian olevan humanitäärinen maahanmuutto.

- Suurin osa turvapaikanhakijoista ei ole kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä pakolaisia. He ovat liikkeellä pääasiassa sosiaalisin perustein tai lähtömaan yleisistä olosuhteista johtuen. Kolmannen maailman tulijoiden kotoutuminen ei ole onnistunut missään Euroopan maassa laajassa mitassa, Halla-aho totesi.

- Keskeinen ongelma ei ole kantaväestön rasismi vaan tulijoiden ominaisuudet. Suurella osalla ei ole koulutusta ja on usein vihamielinen suhtautuminen paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapaan.

Kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj onnistui avauspuheenvuorossaan nostamaan esiin väittelyä lopulta eniten keskusteluttaneen argumentin: suomen kielen.

- Kannatan sellaista maahanmuuttoa, jossa jokainen ihminen on tervetullut Suomeen tekemään töitä ja noudattamaan suomalaisia työehtoja. Tällä hallituskaudella on tehty aika paljon parannuskeinoja, joilla esimerkiksi EU:n alueen turvapaikanhakijat - joiden ei täältä tarvitse turvaa saada - tyrehdytettiin, Fatbardhe Hetemaj sanoi.
- Kieltä täytyy opiskella. Minulla ei ole yhtään ymmärrystä sellaisia tulijoita kohtaan, jotka asuvat täällä 20 vuotta ja yhä tarvitsevat tulkin apua. Se on vääränlaista kotoutumista!


Lupa ei näy päältä

Vihreiden Sanna Vesikansan mukaan "ihmisestä ei näy päällepäin, millä luvalla hän on tänne tullut ja onko hän tullut töihin vai pakolaisena".

- Tärkeintä on luoda se ilmapiiri mihin voi tulla, ja jossa asioista keskustellaan asiallisesti ja järkevästi, Sanna Vesikansa totesi.

- Suomen ongelma on, että meillä ei ole ollut maahanmuuttoa, joka olisi nuorentanut meidän ikärakennettamme. Meidän täytyy varautua tähän. Vaikka nyt aloitettaisiin kuinka tehotoimet, niin ei tänne kymmeniä tuhansia yhtäkkiä tule, Vesikansa sanoi.

Fatbardhe Hetemajn mukaan "suomalaiset ovat olleet vähän liian ujoja vaatimaan, että täällä on tietyt lait, joita pitää noudattaa".

- 1990-luvulla mentiin loputtomalla kulttuurisella ymmärtämisellä, joka ehkä ajoi ihmiset väärään suuntaan, Hetemaj sanoi.

- Meidän pitäisi keskittää resurssit niihin turvapaikanhakijoihin, jotka jo ovat täällä ja jolla on osaamista ja koulutustaustaa, että heidätkin saataisiin suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni.

Työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa Jussi Halla-aho siteerasi maahanmuuttajaa. Hän oli kirjoittanut, että "jos auto ajaa ohitsesi ja roiskaisee vedet sun naamalle, niin sä voit ajatella että se roiskaisi sen takia että olet maahanmuuttaja tai sen takia että siinä oli lätäkkö".

- Maahanmuuttajilla on matala kynnys turvautua rasismi- ja ennakkoluulokorttiin, jolla he selittävät itselleen tai muille sitä, että he eivät pärjää työmarkkinoilla, Halla-aho totesi.

"Paha asenneongelma"

Suomen kielen osaaminen kirvoitti illan ehkä kovimmat kannanotot, kun Abdirahim Hussein kysyi Fatbardhe Hetemajlta tämän kielilausunnosta.

Abdirahim Husseinin mukaan monet tulevat Suomeen esimerkiksi kaukaa, vanhana tai sodassa saamiensa traumojen kanssa eivätkä siksi opi kieltä.

Paneelikeskustelijat eivät antaneet periksi.

- Siitäkin huolimatta että olisi traumaa tai mikä ikävä tausta, niin 20 vuoden jälkeen ihmisen on kyettävä tulemaan toimeen kaupassa ilman tulkkia, Fatbardhe Hetemaj vastasi.

- Oppimista on monenlaista. Sitä voi käydä lasten tai lastenlasten kautta, päiväkodissa, urheiluharrastuksessa, ihan miten vaan. Minulla ei ole edelleenkään yhtään ymmärrystä tuohon, hän jatkoi.

Jussi Halla-aho kertoi tavanneensa 30-40-vuotiaita somaleja, jotka ovat asuneet Suomessa 15-20 vuotta eivätkä osaa juurikaan suomea.

- Tämä kertoo minusta pahasta asenneongelmasta, sitä ei voi millään muulla selittää, Halla-aho sanoi.

Sanna Vesikansa nauratti yleisöä huomauttamalla, että Suomessa on myös vuosikausia ruotsia puhuneita.

Myös Nasima Razmyarin mielestä suomen kieltä pitää oppia ja hallita.

- Se on perheen kannalta tärkeä, se on vanhempien kannalta tärkeä, ettei lapsista tule niitä jotka kertovat miten asioiden kuuluu mennä. Kielipolitiikassa on paljon parantamisen varaa, Nasima Razmyar sanoi.

_________________________________________________

Helsingin Sanomat: Jussi Halla-aho sai muut panelistit puolustuskannalle

Vaalipaneeli Helsingin yliopistolla ruoti maahanmuuttoa.

Kosovon albaani Fatbardhe Hetemaj piti hajurakoa Jussi Halla-ahoon tiistai-iltana pidetyssä maahanmuuttopaneelissa Helsingissä.

Täydellinen hiljaisuus laskeutuu Porthanian luentosali kakkoseen Helsingissä. Sitten perussuomalaisten Jussi Halla-aho avaa suunsa.

"On käyty keskustelua vääränlaisesta maahanmuuttokeskustelusta", sanoo eiralainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustajaehdokas.

Suusta ei siis vielä pääse mitään kovin ihmeellistä, mutta pelkkä Halla-ahon läsnäolo sähköistää tunnelman ja poistaa lähes täydessä salissa leijuneen taustamuminan.

On tiistain alkuilta. Kokoomuksen järjestämässä keskustelussa on tarkoitus puhua maahanmuutosta. Vanhanmallisen liitutaulun alla seisovan pöydän takana Nasima Razmyar (sd), Sanna Vesikansa (vihr) ja Fatbardhe Hetemaj (kok) ovat ryhmittyneet lähelle toisiaan. Laitimmaisena istuvaan Halla-ahoon pidetään selvä hajurako. Myös hän ottaa eleillään etäisyyttä, pyörittelee kynää käsissään ja tuijottaa välillä salin takaseinää.

Keskustelu pyörii lähinnä humanitaarisen maahanmuuton ympärillä. Kukaan ei suoraan vastusta eduskunnan hallintovaliokunnan kannanottoa, jossa vaaditaan perheenyhdistämistä koskevien säädösten tiukentamista.

Korostetun rauhallisen oloisen Halla-ahon puheenvuorot ohjaavat tilaisuutta.

"Suomi voi olla suomalainen sosiaalitoimisto. Suomi ei voi olla globaali sosiaalitoimisto."

Pääasiassa opiskelijoista koostuvan yleisön joukosta kuuluu välillä epäuskoisia puuskahduksia mutta aika usein myös pieniä aplodeja.

Panelistit eivät kuitenkaan missään vaiheessa riitaannu.

Razmyaria huolestuttaa. Maahanmuuttajanuoret saattavat omaksua ajatuksen, etteivät he kelpaa kuin siivoojiksi ja bussikuskeiksi. Vesikansa nostaa päivähoidon esiin keinona saada maahanmuuttajien lapset suomalaisen yhteiskunnan piiriin.

Monikulttuurisuudesta puhuttaessa Hetemaj painottaa oikeuttaan olla Kosovon albaani Suomessakin. "Ei maassa maan tavalla, vaan maassa maan lailla."

Halla-aho puntaroi asuntopolitiikkaa. "Julkisen tuen piirissä olevilla maahanmuuttajilla ei välttämättä pitäisi olla oikeutta valita asuinpaikkaansa."

Hän istuu edelleen erillään muista.