HS: Maahanmuuttajien asuinalueet erottuvat yhä selkeämmin

Helsingin Sanomat/STT: Maahanmuuttajien asuinalueet erottuvat yhä selkeämmin 14.2.2011

YLE Uutiset: Maahanmuuttajat keskittyvät alueellisesti

Ulkomaalaisten ja kantaväestön asuttamat alueet erottuvat Suomessakin entistä selkeämmin toisistaan, kertoo tutkija Katja Vilkama Helsingin yliopistosta.

Suurissa kaupungeissa on jo useita lähiöitä, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on selvästi kasvanut ja samaan aikaan seudun muilla alueilla määrät ovat pysyneet alhaisina maahanmuuton vilkastumisesta huolimatta.

"Kansainvälisesti vertaillen asuinalueiden eriytyminen on Suomessa edelleen maltillista, mutta kehitys on edennyt 20 vuoden aikana selkeästi alueellisia eroja vahvistaen", kertoo aiheesta väitöstutkimusta tekevä Vilkama. Hän puhui aiheesta Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä.

Vilkaman mukaan selkeimmin kehitys näkyy Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Turusta löytyy 3–4 lähiötä, joissa vieraskielisten osuus nousee selkeästi kaupungin keskitason yläpuolelle. Esimerkiksi Turun Varissuolla osuus on lähes 40 prosenttia.

Vilkama uskoo, että nykyinen kehitys jatkuu. Ilmiö on yleinen kaikkialla maailmassa.

"Olennaista on, miten maahanmuuttajien työllisyys kehittyy ja miten he pääsevät etenemään asumisurallaan", hän sanoo.

__________________________________________________

YLE Uutiset: Maahanmuuttajat keskittyvät alueellisesti

Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön eriytyminen huolestuttaa asiantuntijoita. Erot niin sanottujen hyvien ja huonojen kaupunginosien välillä ovat kasvamassa.

Tänään Helsinkiin kokoontuneiden maahanmuttopolitiikan asiantuntijoiden mukaan asuinalueita on rakennettava siten, että eri väestöryhmät sekoittuvat eikä maahanmuuttajien keskittymiä syntyisi.

Monikulttuurisen ja kansainvälisen toiminnan koordinaattori Hasan Habib on asunut Suomessa 20 vuotta ja viimeiset neljä vuotta Turun Varissuolla, jossa jo lähes 40 prosenttia väestöstä on maahanmuttajataustaisia.

- Siinä voi olla monenlaista syytä, yksi on vuokra-asunnon kautta, yksi on omistusasunnon kautta elikkä sieltä saa edullisemmalla hinnalla rivitalon kuin muulta Turusta ja kerrostaloasuntojakin. Toisena syynä pitäisi ajatella maahanmuttajataustaisia ihmisiä, niitä jotka kaipaavat seuraa ja haluavat asua ihmisten kanssa, joiden kanssa voivat olla vuorovaikutuksessa ja joihin voi myöskin luottaa, sanoo Hasan Habib.

Maahanmuutto-, asunto- ja kaavoitusasioiden asiantuntijat ova pohtineet Helsingissä Etnisten suhteiden foorumissa, kuinka asumisalueiden viihtyisyttä lisäämällä voidaan estää asumisalueiden eriytymistä ja kuinka maahanmuttajataustaiset ja kantaväestö eriytyvät asumaan omille alueilleen.

Alueiden erot kasvussa

Helsingin yliopiston tutkija Katja Vilkama sanoo, että Suomessa eriytyminen on vielä maltillista, mutta pääkaupunkiseudulla ja Turussa eriarvoistuminen kaupunginosien välillä on jo alkanut.

- Suomessa ollaan toistaiseksi hyvin kaukana slummiutumiskehityksestä, alueet on fyysisesti hvyässä kunnossa, mutta toki on hyvä tunnistaa se tosiasia, että erot ovat kasvussa, toteaa Vilkama.

Asiantuntijoiden mukaan ghettoutumisen estämiseksi kaupunkeihin pitää rakentaa asuinalueita, joissa on tasapuolisesti sekä sosiaalista asuntotuotantoa, vuokra-asuntoja, edullisia ja kalliita omistusasuntoja, jotteivat sosiaaliset ongelmat, työttömyys ja köyhyys keskittyisi tietyille alueille.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa lisäksi, että vastuun maahanmuuttajista ottavat myös muut kaupungit pääkaupungin lisäksi.

- Ei tapahdu niin, että toiset ovat vapaamatkustajina ja toiset kantavat vastuun. Sosiaalinen vastuu sekä valtakunnallisesti että seudullisesti on paras tapa estää eriytymistä. Ei eriytymistä myöskään päätöksenteossa ja vastuunkantamisessa, sanoo Pajunen.