Turun Sanomat: Maahanmuutosta saa nyt puhua 17.2.2011
Milla Hannula: Kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä
Maahanmuuttoa kohtaan esitetty kritiikki oli Suomessa pitkään vaiettu tabu, josta vasta viime vuosina on saanut puhua, sanoo tutkijana toiminut vapaa kirjailija Milla Hannula, 36, keskiviikkona julkistetussa kirjassaan Maassa maan tavalla, mahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava).
- Käänne avoimempaan suuntaan tapahtui vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jolloin maahanmuuttokriittisyys murtautui yleiseen keskusteluun maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden kautta. Sen jälkeen aihetta on alettu purkaa.
Hannula näkee, että tuolloin näkyväksi tuli tutkijan nuorisokritiikiksi kutsuma maahanmuuttokritiikki, joka nousi kansallismielisten ja isänmaallisten kanavien, Suomen Sisu -järjestön ja Homma-foorumin, sekä nuorisokritiikille kasvot antaneen Jussi Halla-ahon (ps) ajatusten kautta.
Hannulan mukaan maahanamuuttokriittisyyttä esiintyi ennen Suomen Sisun nuoria helsinkiläismiehiäkin: oppositiovoimana kaikissa suurissa puolueissa.
- Oli oppositioajattelijat Eero Paloheimo (vihr), Ben Zyskowicz (kok), Kari Rajamäki (sd), Keijo Korhonen (kesk). Smp:ssä ja perussuomalaisissa maahanmuuttokritiikki on ollut vaihtelevilla painotuksilla vallitseva ajattelutapa, esimerkkeinä Sulo Aittoniemi ja Tony Halme, hän sanoo.
Hannula kirjoittaa kirjassaan paljon juuri perussuomalaisista, joiden joukosta hän katsoo Suomen Sisulaisten löytäneen ajatuksilleen vastakaikua. Nuorisoliikkeestä ollaan vähitellen siirtymässä mukaan parlamentaariseen vaikuttamiseen, politiikkaan ja puolueisiin.
- Perussuomalaisten katsottiin olevan valtapuolueista isänmaallisin. Toisaalta, joidenkin mielestä myös kokoomuksen arvomaailma oli hyvä. Kaiken kaikkiaan arvomaailmaltaan nuoret maahanmuuttokriittiset ovat edustaneet poliittisia kantoja laidasta laitaan. On ollut markkinaliberaalin oikeistolaisia, vihreitä, vasemmistonationalisteja, epäisänmaallisia arvoliberalisteja, hän listaa.
"Vaivihkaa Suomeen"
Hannulan mielestä maahanmuuttokriittisyydelle ei annettu mahdollisuutta eikä sijaa monikulttuuriaatteen läpäisemässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttokriittisyys leimattiin monin tavoin, pääasiassa rasismiksi.
- Maahanmuuttokritiikin kohdalla ei toteutunut moniääninen demokratia. monikulttuuriaatteesta ei myöskään koskaan käyty kansalaiskeskustelua, vaan se tuotiin hieman salaa ja pakolla Suomeen Ruotsista ja muista länsimaista mallia ottaen.
Hannula kirjoittaa, että monikulttuurisuutta ihannoivassa yhteiskunnassa esimerkiksi maahanmuuton mukanaan tuomista ongelmista ei saanut puhua, eikä mediassa kyseenalaistettua asioita.
- Ei saanut kysellä, mitä maahanmuuttajat veronmaksajille maksavat. Toimittajat suhtautuivat, osin varmasti tietämättömyyttäänkin, yksinomaan myönteisesti ilmiöön. Neutraali lähestymistapa puuttui.
Hannula näkee, että ilmapiiri on nyt aivan toisenlainen, monikulttuurisuusaate ei enää ole pyhä ja koskematon. Katteeton usko ja sokea optimismi ovat mennyttä, hän sanoo.
- Monien maiden pääministerit kuten Sarkozy, Cameron ja Merkel ovat kritisoineet monikulttuurisuusaatetta. Suunta on sama myös Espanjassa ja Australiassa.
Aikoinaan maahanmuuttokriittiseen Suomen Sisuun kuulunut Hannula tunnustautuu kriittisen kansallismieliseksi. Kirjallaan hän ei sanojensa mukaan kuitenkaan halua analysoida maahanmuuttoa, vaan tarkastella maahanmuuttokriittisyyden historiaa.
Kirjan lähteinä Hannula on käyttänyt keskustelusivuja, tiedotusvälineitä, kirjallisuutta, ja haastatteluja sekö omia kokemuksiaan.
Vaaliteemaksi
Maahanmuuttokriittisinä tunnetut perussuomalaiset ja nuorten Muutos 2011 -puolueen ehdokkaat kiertävät nyt ahkerasti Suomea. Hannula uskoo maahanmuuton nousevan vaalien yhdeksi keskeiseksi teemaksi.
- On muistettava, että kaikista puolueista on tullut maahanmuuttokriittisiä. Isojen puolueiden ajatukset ja vaatimukset maahanmuuttajien integroimisesta yhteiskuntaan olisi viisi vuotta sitten tuomittu rasistisina. Nyt voidaan jo sanoa, että maahanmuuttajien olisi hyvä osoittaa kiitosta ja kunnioitusta suomalaista kulttuuria kohtaan.
- Maahanmuuttajia tulee jatkuvasti lisää. Mikä on pitkän aikavälin tulos, jos maahanmuuttajat eivät sopeudu yhteiskuntaan, sitä sopii kysyä, hän sanoo.