Länsiväylä: Vankila on kuin viiden tähden hotelli

Länsiväylä: Vankila on kuin viiden tähden hotelli 21.2.2011

Palkka yli kaksi tonnia kuukaudessa, asunto, ateriapalvelu ja lomat pyörivät. Miltä kuulostaa? Sellaista on vankilapäiviään Keravan avo-osastolla viettävän vangin elämä parhaimmillaan. Suomalaiset saattavat narista, mutta ulkomaalaiset vangit kiittävät hyvää onneaan ennen kaikkea siitä, etteivät joudu suorittamaan rangaistusta kotimaassaan.

Suomalaiset vankilat täyttyvät ulkomaalaisista vangeista. Eniten heitä tulee Venäjältä, Virosta, Liettuasta, Romaniasta, Somaliasta ja entisen Jugoslavian maista.

– Vantaan vankilassa yli puolet vangeista on ulkomaalaisia, Jokelassa noin kolmannes ja Keravan avo-osastolla yli kolmasosa sekä suljetulla vajaa viidennes, Keravan vankilan luottamusmies ja Vankilavirkailijain Liiton (VVL) hallituksen jäsen Risto Nieminen sanoo.

Laki antaisi mahdollisuuden siihen, että vanki lähetettäisiin kotimaahansa suorittamaan rangaistusta, mutta käytännössä homma ei toimi ja vain kymmenkunta vankia on lain voimaantulon jälkeen passitettu maasta pois.

– Kun siirto pistetään vireille, vanki valittaa ja se tie kestää. Suomesta ei haluta pois, koska meidän vankiloissamme on erinomaiset olot verrattuna siihen, mikä odottaa monen kotimaassa. Jotkut vangit ovat sanoneet suoraan, että suomalainen vankila on kuin viiden tähden hotelli omassa maassa.

Tänä päivänä suurin osa ulkomaalaisten tehtailemista rikoksista koskee huumeita.

– Jos ulkomailta Suomeen tuleva huumekuriiri jää kiinni ja menettää sen keikan rahat, niin vankilassa hän voi tienata laillisesti paljon enemmän. Suomalainen vankila ei ole minkäänlainen pelote vaikkapa tuolta itärajan takaa tuleville rikollisille. Heitä ei haittaa vähääkään päätyä meille.

Vangit tienaavat samalla tavalla kuin ihmiset tapaavat tienata vankilan ulkopuolellakin eli töitä tekemällä. Sellainen ero siinä kuitenkin on, että vankilassa työhaluinen saa töitä, mutta vapaudessa ei läheskään aina.

– Keravalla vangit tekevät lumi-, metsä- ja peltotöitä sekä työskentelevät puutarhassa tai laitoshuollossa. Myös Metsähallitus käyttää vankityövoimaa; tällä haavaa heitä on 15–20 töissä Espoon Nuuksiossa. Aamuisin bussi hakee heidät pihasta ja tuo iltaisin takaisin.

Kaikkia vankeja työnteko ei kiinnosta, mutta jos työhaluja on, niin rahaa tulee. Se maksetaan suoraan käteen, tilipussissa.

– Palkat pyörivät tuhannen ja kahden tuhannen euron välissä, mutta eräs yhä täällä oleva venäläinen kaveri kuittasi hiljattain ylitöitä tekemällä runsaat 2 300 euroa. Vaikka palkasta maksetaan pientä veroa sekä asumis- ja ruokakorvausta, on käteen jäävä osuus yhä varsin mukava.

Yli parin tonnin palkka on enemmän kuin työuransa alussa olevan, päivätyötä tekevän vanginvartijan palkka eikä se jää paljon jälkeen myöskään jo vuosia alalla olleen vartijan peruspalkasta. Pääluottamusmiehenä Nieminen tietää, että asia sapettaa vartijoita.

– Tottakai sapettaa. Eihän sen niin pitäisi mennä. Eikä tämä koske pelkästään vartijoita, vaan suomalaisia ihmisiä – rehellisiä ihmisiä – ylipäätään. Ikänsä töitä tehneet suomalaiset vanhukset yrittävät tulla toimeen pienillä eläkkeillään, ja rikolliset tienaavat enemmän.

Vartijoiden turhautuminen ei kohdistu vankeihin, vaan vankien kannalta varsin joustavaan järjestelmään.

– Jos jää kiinni rikoksesta, voi jatkaa tienaamista vankilassa – ja sitten ihmetellään, mitenköhän saataisiin ei-toivotut ulkomaalaiset pysymään maan rajojen ulkopuolella, Nieminen hymähtää.