Pakolaisneuvonta: Oikeus perheeseen edistää pakolaisten kotoutumista

Pakolaisneuvonta: Oikeus perheeseen edistää pakolaisten kotoutumista 27.2.2011

Annastiina Sipilä arveli (HS Mielipide 23.2.), että perheenyhdistämiselle asetetut toimeentulovaatimukset ehkäisevät syrjäytymistä ja edistävät kotoutumista. Kuitenkin elämään kiinni pääseminen ja todellinen kotoutuminen Suomeen on erittäin vaikeaa, jos pakolaisella on jatkuva huoli omaisistaan.

Perheenyhdistämishakemus tulisi lain mukaan ratkaista yhdeksän kuukauden kuluessa, mutta käsittely kestää tällä hetkellä jopa vuosia. Monet perheenjäsenet elävät vaarallisissa olosuhteissa, ja ääritapauksissa omainen on kuollut hakemuksen käsittelyn aikana.

Suomessa perhettään odottava oireilee usein psyykkisesti. Tällaiset kohtuuttomat tilanteet vaikeuttavat kotoutumista ja lisäävät kustannuksia valtiontaloudelle.

Pakolaisten erityistilanne tulee huomioida, sillä henkilön taustalla voi olla traumoja tai kidutusta. Tiukat toimeentulovaatimukset perheenyhdistämiselle vaikeuttaisivat jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien ihmisten paluuta normaaliin elämään. Pidemmän aikavälin selvitykset Suomessa osoittavat, että pakolaisetkin työllistyvät, mutta se vie kauemmin kuin muilta maahanmuuttajaryhmiltä.

Kirjoituksessaan Sipilä viittaa Britanniaan, jossa vain Geneven pakolaissopimuksen perusteella oleskeluluvan saaneet ovat oikeutettuja perheenyhdistämiseen ilman toimeentulovaatimuksia. Tässä tapauksessa vertailu muihin maihin ontuu, sillä Suomessa on aina myönnetty hyvin vähän Geneven sopimuksen mukaisia turvapaikkoja. Samat hakijaryhmät ovat muissa maissa saaneet pakolaisstatuksen mutta Suomessa toissijaista suojelua tai humanitaarisen oleskeluluvan.

Perheenyhdistämisen ehtoja on nykyisen hallituksen aikana jo tiukennettu siinä määrin, että hakijoiden tosiasiallinen mahdollisuus saada omaisiaan Suomeen on vaarantunut.

Reetta Helander
tiedottaja
Pakolaisneuvonta ry