HS: Kunnon toimintamallit puuttuvat maahanmuuttajatyttöjen auttamisessa

Helsingin Sanomat: Kunnon toimintamallit puuttuvat maahanmuuttajatyttöjen auttamisessa 28.2.2011

Jopa koulun salassapitosäädökset voivat estää maahanmuuttajatytön auttamisen, jos hän joutuu kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi.

Maahanmuuttajatyttöjen kanssa työskentelevillä viranomaisilla ei ole yhtenäisiä toimintamalleja. Kukin ratkaisee itse, miten toimitaan, kun esimerkiksi fyysinen väkivalta tai alaikäisen pakkoavioliitto osuu kohdalle.

"Pelottavimpia ovat tilanteet, joissa yksittäinen työntekijä lähtee ratkomaan tätä ja lupaa esimerkiksi tytölle, ettei kerro kenellekään", sanoo lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas Vantaalta. Toimintamallien puute johtuu Vilpaksen mukaan siitä, ettei ilmiö ole yhden ministeriön asia vaan laaja yhteistyökysymys.

"Ei ole selvää, kenen vastuulla on antaa valtakunnalliset ohjeet."

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) myöntää, etteivät kouluttaminen ja toimintamallien luominen veisi suuria summia. Hän vertaa asenteita muissa ministeriöissä sammutusjärjestelmään.

"Sprinklereitäkään ei asenneta, ennen kuin on sattunut tulipalo ja syntynyt uhreja. Liian usein vasta kriisin kautta saadaan tuloksia aikaan."

Thors pitää ministeriöiden välinpitämättömyyttä syynä siihen, miksei ilmiöön ole puututtu.

"Muissa Pohjoismaissa on perheväkivallan vastaisia yksiköitä, joissa on kymmenittäin ihmisiä. Meillä on muutama ihminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa."

Hän toivoo ensi hallituskaudelle budjettikehyksestä osiota, joka voitaisiin käyttää poikkihallinnollisiin ohjelmiin, kuten viranomaisten toimintaohjeiden luomiseen kunniaan liittyvässä väkivallassa.

Lastensuojelulaki velvoittaa viranomaisen ilmoittamaan, jos lapsi tai nuori on vaarassa.

HS kertoi sunnuntaina, että erityisesti muslimitaustaisissa maahanmuuttajaperheissä elää tuhansia tyttöjä, jotka pelkäävät sukulaisiaan.

Kontrollointi johtuu siitä, että suvun arvon mittana pidetään tyttöjen siveyttä.