Kaleva: Maahanmuuttajat muiden joukkoon

Kaleva: Maahanmuuttajat muiden joukkoon 21.2.2011

Monissa suomalaisissa kaupungeissa on jo lähiöitä, joille antaa leimansa maahanmuuttajien suuri määrä. Tällaisia on kymmeniä. Suurimmillaan lähes puolet jonkun lähiön asukkaista on tullut tänne muualta.

Asuinalueiden eriytyminen Suomessa on vielä melko alkutekijöissä, joskin viimeisimpien selvitysten mukaan asuinalueiden erot ovat selvästi kasvaneet parin vuosikymmenen aikana.

Maahanmuuttajien asuminen samassa lähiössä hidastaa heidän sopeutumistaan. He joutuvat vähemmän tekemisiin kantaväestön kanssa ja siten luonnollinen yhteydenpito vaikeutuu.

Sisäministeriössä tehtiin vuonna 2008 kartoitus maahanmuuttajien asuntotarpeesta. Jo tuolloin todettiin, ettei maahanmuuttajilla ei ole juurikaan mahdollisuuksia valita asuinpaikkaansa.

Useimmat heistä ovat riippuvaisia siitä, mitä heille tarjotaan. Tosin maahanmuuttajat ei ole mikään yksi ja yhtenäinen ryhmä. He eroavat valtavasti toisistaan lähtötaustansa vuoksi. Osa tulee köyhistä oloista ja sotaa pakoon, osa muuttaa työn tai muun syyn perässä tänne.

Huonoin asema asuntomarkkinoilla on niillä, joiden lähtötilanne on surkein. Köyhistä Afrikan, Lähi-idän ja Itä-Euroopan maista saapuvat joutuvat useimmiten asumaan samoille vuokra-asuntoalueille, joille heidän maamiehensä ovat tulleet aikaisemmin.

Sen sijaan vauraimmista maista - Pohjoismaista, Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista - muuttavat saavat muita helpommin vuokrattua asunnon vapailta markkinoilta. Heillä on useimmin myös rahaa ostaa oma asunto.

Suomessa ja monissa muissa maissa maahanmuuttajia on tietoisesti asutettu kaupunkien vuokra-asuntoalueille. Toisin kuin usein väitetään, sisäministeriön selvityksen mukaan hakeutuminen asumaan omanmaalaisten keskuuteen, ei ole seurausta muuttajien tahdosta. Päinvastoin, useimmat heistä vastustavat ajatusta omaan ryhmään kuuluvien asumisen keskittämisestä samaan lähiöön. Toki muuttajissa on niitäkin, jotka kokevat olonsa kotoisammaksi omiensa joukossa.

Niissä maissa, missä maahanmuuttajia on huomattavasti enemmän kuin Suomessa, on jo kauan sitten todettu epäonnistuneeksi heidän asuttamisensa samaan paikkaan omana ryhmänä. Ongelmat kärjistyvät, jos alueelle keskittyy vielä huonossa asemassa olevaa kantaväestöä, niin kuin on käynyt.

Suomessa tilanne ei ole niin hälyttävä kuin Ruotsissa. Siellä vaikeudet ovat joillakin alueilla kärjistyneet hallitsemattomiksi. Jos ihmisille ei ole työtä eikä toimeentuloa, seuraa helposti ongelmien kasaantuminen ja syrjäytyminen. Syrjäytyminen puolestaan synnyttää välinpitämättömyyttä yhteiskunnan sääntöjä kohtaan ja sen myötä ruokkii rikollisuutta.

Maahanmuuttajien sullominen yksiin ja samoihin kaupunginosiin jatkuu, ellei asiaan puututa. On vielä tilaisuus muuttaa kurssia, kun ongelmat eivät ole räjähtäneet käsiin.