YLE Uutiset: Ulkomaalaisia halpatyöntekijöitä asutetaan jopa työmaakonteissa

YLE Uutiset: Ulkomaalaisia halpatyöntekijöitä asutetaan jopa työmaakonteissa 28.2.2011

Ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden asuinoloja ei valvo kukaan. Pahimmillaan työntekijöitä majoitetaan varastorakennuksissa, tehdasrakennuksissa, puutarhamajoissa tai työmaakonteissa.

Ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden asuinoloja ei valvo kukaan. Pahimmillaan työntekijöitä majoitetaan varastorakennuksissa tai vedettömissä työmaakonteissa.

Surkeasta majoituksesta perittävillä korkeilla maksuilla on myös kierretty palkkasäännöksiä, kerrotaan ammattiliitoista eri puolin Suomea.

- Se on kilpailuetu. Poljetaan hinnat. Kaksiossakin on 20 äijää, tehdään 12 tunnin päivää: Kun kymmenen miestä nukkuu, kymmenen painaa hommia, kuvailee ulkomaalaisten asumisoloja ja halpatyövoiman rynnistystä Turun telakan lomautettu suomalainen työntekijä.

Pelkistä asuinoloista valitetaan harvoin

Nyt Turun telakalla ei huonon työllisyystilanteen vuoksi työskentele juuri kukaan: eivät ulkomaalaiset eivätkä suomalaiset. Mutta ilmiö on tuttu Turussa ja lähes joka puolella maata.

Kanikoppiasumiseksi kuvailtuihin oloihin on joutunut puuttumaan myös STX Finland Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto. Hän kertoo, että pelkästään asuinoloista ulkomaalaiset eivät oikeastaan valita. Mutta niistäkin tullaan lopulta kertomaan silloin, kun hätä on jo muutenkin suuri. Aalto antaa esimerkkejä asumisen surkeudesta:

- Teollisuushalliin - talvisaikaankin - on majoitettu väkeä. Tehtaiden tai pajojen sosiaalitiloihin... Jos kyseessä on kerrostaloasunto, vaikkapa kaksio, siellä saattaa asua 10 - 20 henkeä. Jokaiselta peritään täysi vuokra. Eli työantaja tekee kannattavaa bisnestä myös vuokrilla.

Suurten vuokrien perintä voikin olla keino kiertää työehtosopimuksen mukaisia palkkasäännöksiä, kun työsuojelutarkastajat valvovat maksettavia palkkoja. Työantaja perii näin rahaa takaisin vuokrien kautta.

- Ainoa tapaus, jossa pelkästä majoituksesta on valitettu, on se, kun Baltic Bankiin eli varastotiloihin oli pistetty yöpymään väkeä. Siellä jopa katto vuosi, kertoo pääluottamusmies Aalto.

Aalto sanoo, että halpatyövoima valittaa yleensä vain, jos kaikki muukin on täysin pielessä: palkat ja ylityöt kokonaan saamatta jne.

Laki on hampaaton

Ulkomaisen työvoiman kehnojen asumisolojen suhteen Suomen laki on hampaaton. Sitä, kuinka monta ihmistä yhdessä asunnossa saa asuttaa, ei valvo eikä voi valvoa kukaan. Ei maahanmuuttovirasto - jossa tosin on ihmetelty useiden ihmisten samaa osoitetta - eivät työsuojelutarkastajat, ei sisäministeriö.

Metalliliiton Olkiluoto 3 -projektin yhdyshenkilö Janne Vainio Eurajoelta ihmetteleekin, miksi laki, joka mahdollisti valvonnan, ei enää ole voimassa:

- Meillä 2000-luvulla eivät asumisolosuhteet tällaisissa teollisuusprojekti- tai komennustöissä aina ole inhimilliset.

Vainio sanoo myös, että halpatyövoimaa huonoin asumisoloin tarjoavat yritykset syövät rehellisen yrittäjän leipää:

- Meillä on Suomessa isoja teollisuustuotantokeskittymiä, joiden ympärillä on aliurakoitsijan varikkoalueita. Ihmisiä on majoitettu työmaakonttiparakkeihin, joita ei todellakaan ole tarkoitettu asumiskäyttöön. Niihin ei tule edes vettä.

Vainio kertoo, että piilossa olevat epäkohdat ovat asioiden kanssa työskenteleville – luottamusmiehille – tämän päivän todellisuutta:

- Kyllähän sieltä aika usein löytyy ihan puhdasta mafian pyörittämää talousrikollisuutta ja ihmiskauppaa.