HS: Maahanmuuttajanuori opiskelee, työskentelee ja suorittaa asepalveluksen

Helsingin Sanomat: Maahanmuuttajanuori opiskelee, työskentelee ja suorittaa asepalveluksen 7.2.2011

Helsingin Sanomat: Onko nuori sukupolvi valmis?

Pallot vyöryvät pussiin voitonriemuisten huutojen saattelemina malmilaisessa biljardisalissa. Kaksi 18-vuotiasta nuorta miestä taputtavat toisiaan olalle onnistuneen lyönnin johdosta. On keskiviikkoiltapäivä, Andrei Buzura ja Bruno Jacobsén ovat tulleet koulun jälkeen mielipaikkaansa pelaamaan biljardia. Näitä kahta kaverusta yhdistää ystävyyden lisäksi kuitenkin erikoinen asia: He ovat maahanmuuttajia.

Kumpikaan ei osaa kuin muutaman lauseen suomea, mutta yksi termi on iskostunut mieleen ja sanan merkitys on pojille selvä.

”Maahanmuuttaja on halventava nimitys ulkomaalaiselle,” Andrei kääntää.

Sana ”maahanmuuttaja” on viime vuosina iskostunut suomalaiseen puhekieleen ilmaisuna, jonka pelkkä painotustapa riittää muuttamaan merkityksen karkeaksi kiroukseksi. Kun sanaan ”maahanmuuttaja” kohdistuu niin silmitöntä vihaa kuin fanaattista puolusteluakin, miten kaksi Suomessa asuvaa ulkomaalaisnuorta onnistuvat elämään tässä maassa tulematta aivan hulluiksi?

[...]

Helsingin Sanomat: Onko nuori sukupolvi valmis?

Tikkurilan lukion oppilaille tehtiin tänä syksynä gallupkysely omasta suhtautumisestaan maahanmuuttoon. Kyselyssä valittiin lähinnä omaa mielipidettä oleva stereotyyppinen katsontakanta. Kyselyyn vastasi yhteensä 133 opiskelijaa IB-linjalta ja kansalliselta puolelta.

Vastauksista selvisi, että tytöt näkevät itsensä paljon avoimempina maahanmuuton suhteen kuin pojat, joista suurin osa mielsi itsensä maahanmuuttokriittisiksi. Toisin kuin odotettiin, lähinnä ulkomaalaistaustaisten IB-lukiolaisten suhtautuminen ei poikennut yleisesti ottaen paljoakaan ”normaalisuomalaisista” lukiolaisista, ja oli jossain määrin jopa vielä kriittisempää maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä.

Nykyiset koululaiset ja opiskelijat tulevat seisomaan lähitulevaisuudessa vastakkain yhä vaikeampien maahanmuuttoon liittyvien kysymysten kanssa, ja valveutuneisuus yhteiskunnallista ongelmista on aina vain tärkeämpää. Vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että ainakin pääkaupunkiseudun nuoriso on yhä avoimempaa keskustelulle kulttuurisesta monimuotoisuudesta Suomessa, mutta tiedostaa myös useat ongelmat, joita tällainen keskustelu pitää sisällään.