Vaasan Ikkuna: Arkipäivän rasismi on jatkuva taakka

Vaasan Ikkuna: Arkipäivän rasismi on jatkuva taakka 23.2.2011

Romanikerjäläiset ovat heikossa asemassa. Ulkomaalaisten yrittäjien toimintaa häiritään. Maahanmuuttajia nimitellään ja uhkaillaan kaduilla, työpaikoilla ja ruokakaupassa. Rasismi on Suomessa arkipäivää.

Taloudellinen taantuma saattaa voimistaa ennakkoluuloja ja rasismia, sillä se koventaa kilpailua yhteiskunnan niukoista resursseista. Silti Suomessa maahanmuuttajiin suhtaudutaan tällä hetkellä hyvin samalla tavalla kuin on suhtauduttu jo kymmenen vuoden ajan.

Kuopion yliopiston tutkija Vesa Puurosen mukaan äärimmäisten rasistien määrä on pysynyt kymmenen prosentin tietämillä pitkän aikaa. Hän sanoo, että useimmiten tämä joukko koostuu nuorista miehistä ja iäkkäistä ihmisistä.
- Suopeimmin maahanmuuttajiin suhtautuvat keski-ikäiset. Myös kaupunkilaiset ja koulutetut ihmiset ovat muita suvaitsevaisempia, Puuronen sanoo

Yhteiskunnan arvojärjestys

Puuronen kertoo, että kiintiöpakolaisiin suhtaudutaan kaikkein suopeimmin. Kriittisesti suomalaiset suhtautuvat turvapaikanhakijoihin, jotka tulevat ilman kiintiöpakolaisen statusta rajalle ja sijoitetaan vastaanottokeskuksiin.

Puuronen kertoo, että ennen kuin maahanmuutto yleistyi, romaneja syrjittiin Suomessa. Vaikka romaneja syrjitään edelleen, he eivät enää ole suomalaisen etnisen arvojärjestyksen alimmaisina. Puuronen arvioi, että tällä hetkellä arvojärjestyksessä alimpana ovat somalit ja arabimaista tullut väestö.

Rasistiset ajatukset ja toiminta eivät ole pysyneet erillään myöskään politiikasta.
- Huolestuttavinta on se, jos suuret puolueet ottavat lähinnä perussuomalaisten tunnuslauseita omikseen. Jos joku pieni ryhmä tekee näin, se ei vaikuta koko yhteiskuntaan. Suuret valtapuolueet voivat aiheuttaa ongelmia, Puuronen sanoo.

Monenlaista rasismia

Suomalaisella rasismilla on useita ilmenemismuotoja, joista Puuronen nostaa esiin neljä. Vanha rasismi edustaa näkökantaa, jossa erilaisia rotuja on olemassa ja ne pitää huomioida, sillä toiset rodut ovat alempana kuin toiset. Vanhan rasismin edustajat pitävät esimerkiksi mustia valkoisia tyhmempinä.

Uusi rasismi kohtelee kaltoin lähinnä kulttuuritaustan perusteella. Suomessa esimerkiksi venäläisiä ei eroteta ulkonäön perusteella, vaan heidän kulttuuriaan ja kieltään pidetään omaamme huonompana.
- Arkipäivän rasismi ilmenee arjen tilanteissa nimittelynä, syrjintänä ja väheksyntänä. Ihmiset kertovat rasistisia vitsejä, häiritsevät ulkomaalaisia yrittäjiä ja käyttäytyvät väkivaltaisesti. Tämä rasismin muoto on pahin, koska se jatkuu päivästä toiseen ja murentaa ihmisten luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ihmisiin. Se aiheuttaa jatkuvaa stressiä, kertoo Vesa Puuronen.

Institutionaalinen rasismi tarkoittaa, että lainsäädäntö ja eri instituutioiden käytännöt ja säännöt johtavat ihmisten eriarvoisuuteen. Oikeus-, koulu- ja terveyslaitoksilla ei esimerkiksi voida välttämättä asioida omalla kielellä.