HBL: Tar Soini över flyttar Balogh från Finland 30.3.2011
Kun poliitikot arvostelevat maahanmuuttoa, tulee hyväksytyksi haistella rasistisia mielipiteitä. Tämän Zoltán Balogh on huomannut viime vuosina.
On kulunut 13 vuotta siitä, kun unkarilainen IT-insinööri Zoltán Balogh sai headhunterilta kutsun tulla töihin Nokiaan Suomeen. Sen jälkeen hän on työskennellyt monissa IT-yrityksissä, mennyt naimisiin suomalaisen hammaslääkärin kanssa, oppinut suomea ja saanut tyttären Petran. Nyt hän on palannut Nokiaan Ruoholahteen.
Suurin osa Suomen maahanmuuttajista on kuten Balogh - he ovat tulleet tänne muista Euroopan maista työn, opintojen tai rakkauden perässä. Tällä hetkellä Suomessa asuu 168 000 ulkomaalaista. Heistä 104 000 tulee Euroopasta, 37 000 Aasiasta ja 17 000 Afrikasta.
Kun Balogh saapui Suomeen, olivat hän ja muut ulkomaiset insinöörit eksoottisia ulkomaiden lintuja ja he tunsivat itsensä tervetulleiksi Suomeen. Mutta muutama vuosi sitten, suunnilleen silloin, kun taloudessa alkoi mennä huonommin, alkoi tapahtua jotain epämiellyttävää.
- Suomalaiset ystäväni alkoivat puhua toisella tavalla. Rasistisista vitseistä tuli tavallisempia. Aloin kuulla mielipiteitä, että somalien pitäisi häipyä ja että rikoksia tehneet ulkomaalaiset pitäisi heittää ulos maasta. Hetkinen, minä sanoin. Hehän puhuvat minusta! Se loukkasi minua, minun vaimoani ja tytärtäni.
Tämä ei ole Baloghin kuvittelua. Tilastot kertovat koventuneista asenteista. Samana päivänä kun tapasimme, julkisti Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA raportin, joka osoittaa suomalaisten suhtautumisen maahanmuuttoon muuttuneen kielteisemmäksi viime vuosina. Erityisesti perussuomalaisia tukevien keskuudessa, mutta myös suurten puolueiden kannattajien parissa.
Zoltán Baloghilla on yksi etu. Hänen ihonsa on vaalea ja silmät siniset ja niin kauan kuin hän ei avaa suutaan, hän käy täysin suomalaisesta.
- Mutta minä en koe poikkeavani afrikkalaisesta maahanmuuttajasta. Olen seisonut samassa jonossa oleskeluluvan vuoksi. Ja vaikka pidän piimästä ja ruisleivästä, en tunne itseäni suomalaiseksi.
Myös Balogh on saanut kuulla kunniansa.
- Minulle on sanottu, että "te viette meidän naiset ja työt". En tosiaankaan ole vienyt kenenkään työtä. Mitä naiseen tulee, niin se pitää paikkansa, mutta se oli hänen valintansa ja minä olen ymmärtänyt, että Suomi on tasa-arvoinen maa.
Maahanmuuttajasta on tullut kielteisesti sävyttynyt sana.
- Ja jopa minun tytärtäni pidetään maahanmuuttajana, koska hänellä on ulkomainen sukunimi.
Balogh ei ole Suomen kansalainen, joten hän ei voi äänestää eduskuntavaaleissa. Mutta nämä ovat vaalit, jotka vaikuttavat häneen ja kaikkiin ulkomaalaisiin Suomessa, etenkin jos perussuomalaiset saavat enemmän vaikutusvaltaa eduskunnassa ja hallituksessa.
- Silloin eduskuntaan tulee enemmän maahanmuuttokriittisyyttä. Kun poliitikot sanovat, että he vastustavat maahanmuuton lisäämistä, niin kadunmies ajattelee, että on ihan ok olla sitä mieltä. Mutta siinä missä poliitikot käyttävät kauniita sanoja, niin tavallinen kansalainen ehkä vetää päin näköä. Olen jo nähnyt niin tapahtuvan. Jos Timo Soinista tulee pääministeri, muutan pois täältä.
Poliitikot eivät välttämättä ymmärrä vastuutaan, sanoo Balogh. Jos poliitikot ovat suvaitsevaisia, niin niin ovat myös kansalaiset. Mutta suuret puolueet eivät sano stop. Balogh uskoo perussuomalaisten vaikuttavan heihin. Hän ei ymmärrä, miksi maahanmuutosta keskustellaan.
Viime vuonna Suomeen muutti 25 000 henkilöä, ja heistä osa oli paluumuuttajia. 4 000 haki turvapaikkaa ja 1 800 hakemusta hyväksyttiin.
- Suomessa on muita, tärkeämpiä asioita kuin puhua muutamasta tuhannesta maahanmuuttajasta.
Mitä sinä toivot maahanmuuttopolitiikalta?
- Sen pitää olla suvaitsevaista ja avointa. Suomeen tulon pitää olla helppoa. Kotouttaminen on tärkeää sekä pakolaisille että insinööreille. Ulkomaalaiset eivät saa segregoitua siten, että he muodostavat geton. Ja Suomi ei voi ottaa vastaan vähemmän pakolaisia, jos maa haluaa jatkaa tekijänä kansainvälisessä politiikassa.
Mutta jotta kotouttaminen toimisi, täytyy suomalaisten ensin oppia olemaan pelkäämättä kaikkea erilaista, sanoo Balogh.
- Ja poliitikkojen täytyy varoa sanojaan.
Vuoden pakolaisnainen Saido Mohamed on hänkin huolissaan perussuomalaisten menestyksestä. Hänen mielestään perussuomalaiset puhuvat kaikkein epäasiallisimmin ja sekavimmin maahanmuuttajista.
- Että maahanmuuttajat muka saisivat enemmän etuja kuin suomalaiset, on pötyä. He eivät saa senttiäkään enempää.
Häntä huolestuttaa, että poliitikot puhuvat ongelmista, joita Suomessa ei ole, kuten uskonnollisesta fundamentalismista, ja unohtavat, että monet maahanmuuttajat ovat asuneet täällä kymmeniä vuosia ja olleet mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa.
- Kaikki maahanmuuttajat niputetaan yhteen ja nähdään ongelmana, vaikka he eivät sitä ole. (käännös)
_____________________________________________
SDP ja KD jakautunut
"Suomi tarvitsee enemmän maahanmuuttajia" kuului Hbl:n ehdokastestin väite. Kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien keskuudessa oli täysin erilaisia käsityksiä asiasta.
Ei ollut odottamatonta, että vihreät suhtautuvat myönteisimmin maahanmuuton lisäämiseen, rkp niukasti takanaan. Perussuomalaiset erottuvat kielteisellä kannallaan. He ovat yhtä kielteisiä kuin vihreät ja rkp ovat myönteisiä.
Vaikka kristillisdemokraatit puolueena kannattavat työvoiman maahanmuuttoa, ovat ehdokkaat jakautuneet kahtia. Puolet kannattaa enemmän tai vähemmän sitä, että Suomi tarvitsee enemmän maahanmuuttajia, kun taas toinen puoli ei.
Kokoomus ja vasemmistoliitto yhtä myönteisiä
Myös sosialidemokraatit jakautuivat. Heidän ehdokkaidensa enemmistön (56 prosenttia) mielestä Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia, mutta 43 prosenttia oli toista mieltä.
Huomattavan moni kokoomuksessa (72 prosenttia) ja vasemmistoliitossa (68 prosenttia) kannatti sitä, että tarvitaan enemmän maahanmuuttoa. Myös moni keskustan ehdokkaista, 62 prosenttia, suhtautui myönteisesti. (käännös)