Seura 10/2011: Maahanmuuttajan Suomi
Maahanmuuttoministeri Astrid Thors myöntää, että monessa tapauksessa suomalainen työnantaja käyttää lievästikin puutteellista kielitaitoa esteenä työnsaannille.
"Kielitaidon heikkoutta käytetään joskus tekosyynä. Kun esimerkiksi Tanskassa samaan työhön riittää englanti, meillä vaadittiin suomen kielen taitoa. Ja jos työnantaja hoksaa vasta työhönotossa, että hakija onkin taustaltaan maahanmuuttaja, paikka on jo mennyt kiinni. Mutta jos suomalainen ottaa yhteyttä, paikka onkin yhä avoinna. Menettely täyttää rasismin kriteerit", Thors sanoo.
Hän lisää, etttä tietysti on asiakas- ja potilastöitä, joissa on osattava suomea, ruotsia tai kumpaakin.
"Kansainvälisesti suuntautuneet yritykset eivät enää onneksi toimi Suomessakaan ennakkoluuloisesti."
Thors toivoo maahanmuuttajia varten tehokkaampaa, toiminnallista näkökulmaa kielikoulutukseen. Jokaisen pitäisi päästä myös puhumaan suomea, tai alueesta riippuen ruotsia.
Entä siirtolaisväestön kaupunginosat? Niissä sikiävä rikollisuus ja sosiaaliset ongelmat? Tästä ovat vaalien lähestyessä puhuneet erityisesti perussuomalaiset.
"Vastakysymys: kuka kriitikoista on tutustunut sellaisiin kaupunginosiin Suomessa tai muualla? Tukholmassa paljon puhuttu ulkomaalaistaustaisten täyttämä Rinkebyn koulu on kohonnut yhdeksi Ruotsin parhaista! Se todistaa, että onnistunut koulutus- ja asuntopolitiikka on maahanmuuttopolitiikan keskiössä."
Thors tarkoittaa, että suositaan rinnakkain sekä omistus- että vuokra-asuntoja, joita julkishallinto ei luovuta yksityisten liikemiestahojen käsiin. Myös palvelujen säilymisestä lähiöissä on huolehdittava, jotta lopputuloksena ei ole ongelmia siittäviä nukkumalähiöitä.
Suomessa maahanmuuttajat jäävät tuplasti enemmän ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle kuin muut. Thorsin mukaan tässäkin viranomaisilla on tehtävää. Mallia voitaisiin ottaa myös Rinkebystä.
Maahanmuuttajien ghettoutumisesta Suomessa ei Thorsin mukaan voida puhua. Hänen mieleensä tulee vain Turun Varissuo. Siellä ulkomaalaistaustaisia on noin 30 prosenttia, (..)
"En ole kuullut suurista ongelmista, mutta tietysti niitä tulee ehkäistä. Moniongelmaisten tiivistymiä on vältettävä, niin kuin kantaväestönkin keskuudessa."
Stockmann, Paulig, Finlayson, Gutzeit, Sibelius, Fazer, Berner, Hackman, Kiseleff, Ramsay, Creutz, Maggi, Rosenlew, Fiskars, Sinebrychoff, C.G.E.Mannerheim, Adolf Ehrnrooth, P.E.Svinhufvud, Eugen Schauman, Hella Vuolijoki, Erik Heinrichs, Anne Fried, Neil Hardwick, Wilson Kirwa, Kirka Babitzin, Alexis Kouros, Jörn Donner, Aladar Paasonen, Johnny Liebkind, Viktor Klimenko, Lennart Oesch, Jutta Zilliacus, Ben Zyskowicz, Tamara Lund, Atik Ismail, Boris Grünstein, Ymär Abdrahim, Georg Henrik von Wright, Guki Kokljushkin, Sofi Oksanen, Maria Guzenina-Richardson, Perparim, Mehmet ja Farbadhe Hetemaj, Lill-Jörgen Petersen, Ben Furman, Jim Pembroke, Nazima Razmyar, Martti Ahtisaari, Roman ja Alexei Eremenko, Georg de Godzinsky, Marion Rung, Georg Dolivo, Harry Bogomoloff, Valentin Vaala, Leo Komarov, Marko ja Miikka Kiprusoff.
He kaikki ovat kukin tavallaan ulkomaalaistaustaisia; he ovat tuoneet tänne työpaikkoja ja kulttuurisesti rikastuttavia vaikutteita, Suomelle mainetta ja kunniaa, menestystä ja uusia mahdollisuuksia.
"Työvoimastamme viisi prosenttia on maahanmuuttajia. Ulkomaalaisia asuu Suomessa alle kolme prosenttia. En ymmärrä, että tällaisten lukujen pohjalta rakennellaan kauhunäkymiä. Samaan aikaan esimerkiksi maaseudulla on aloja, joille on vaikea saada suomalaista työvoimaa: erilaiset maatilatyöt, kasvihuoneviljelmät, turkistarhaus tai metsäkoneiden kuljetus", Thors sanoo.
Toisinaan työllistyneitä kiusataan työpaikoilla. Työnantaja syyllistyy rikokseen, mikäli hän ei noudata työsopimusta, työehtosopimusta ja lakia palkollisensa kanssa.
"Pitkät alihankintaketjut ovat johtaneet siihen, että eduskunnan silmien alla Musiikkitalon työmaalla on rikottu lakia ja maksettu ulkomaalaisille (..) hengessä voidaan katsoa Olkiluodon ydinvoimalan valmistumista. Rakennusala on ulkomaalaisten kannalta ongelmallinen ja vaikeasti valvottavissa", Thors valittaa.
Thorsin mielestä suuret puolueet ovat ryhtyneet myötäilemään maahanmuuttokriittisimpiä näkemyksiä.
"Timo Soinin imuun heittäytyminen sataa Soinin itsensä laariin. Kokemukset muualta Euroopasta vahvistavat tämän."
Maahanmuuttajien työpaikat eivät Thorsin mukaan ole pois kantaväestöltä. Etelä-Savossa 2010 tehdyn selvityksen mukaan yhdenkään maahanmuuttajan työpaikka ei vienyt töitä suomalaiselta.
Thors viittaa myös kanadalaiseen insinööriin, Tom Alleniin, joka aikoinaan käännytettiin Nesteen työnhausta: hän ei ollut Suomen kansalainen. Hetken kuluttua Allen työllisti ison joukon suomalaisia maalämpöön ja porausalaan erikoistuneessa firmassaan. 2006 hänet valittiin Porvoossa Vuoden yrittäjäksi.
Thorsia huolettaa, että oikeistopopulismin piirissä versoo sellainen nationalismi ja rasismi, jolla ei ole yhteistä todellisen isänmaallisuuden kanssa.
"Isänmaallisuuteen kuuluu kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus. Tässä hengessä esimerkiksi Nokiassa työskentelee lukemattomia ulkomaalaisia huippuosaajia. Koska Suomi kuuluu maailman huippumaihin, se myös tarvitsee maailman huippuja."
Melkein puolet ulkomaalaisten Suomessa suorittamista rikoksista suoritetaan täällä tilapäisesti oleskelevien toimesta.
"Keikkarikollisuuden estämiseksi ehdotan, että palaisimme käytäntöön, jossa laivaliikenteen matkustajien henkilöllisyyspaperit tarkistettaisiin rajalla", Thors esittää.
Joskus vastustajat ovat kutsuneet mielestään liian lempeätä maahanmuuttoministeriä kukkahattutädiksi.
"Jos näin on, olen ylpeä kukkahattutäti. Olen helppo kohde perussuomalaisille: maahanmuuttoministeri, nainen ja suomenruotsalainen."
Tekstit
