Ilta-Sanomat: Eva selvitti: Vain neljännes suomalaisista helpottaisi maahanmuuttoa

Ilta-Sanomat: Eva selvitti: Vain neljännes suomalaisista helpottaisi maahanmuuttoa 23.3.2011

Tiedote: EVAn arvo- ja asennetutkimus 2011: “Maailman paras maa”

Maailman paras maa (pdf)

Vain neljännes suomalaisista helpottaisi maahanmuuttoa.
Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva on tehnyt perusteellisen selvityksen suomalaisten arvoista ja asenteista.

Selvityksen ehkä yllättävin tulos oli suomalaisten nihkeä suhtautuminen maahanmuuttoon.

Vain 25% suomalaisista helpottaisi ulkomaalaisten tuloa Suomeen.

Suomalaisten perustelevat nihkeyttään maahanmuuttajiin perinteisesti.

61% luonnehti varauksellista suhtautumistaan ulkomaalaisiin viisaaksi varovaisuudeksi ja kiisti kyseessä olevan rasismin tai tietämättömyyden.

Eva kysyi suomalaisilta liki kaikesta maan ja taivaan väliltä.

Ihmiset ovat yhtä halukkaita ja kielteisiä tuloveronkevennyksiin: 43% piti korkeita veroja työhalujen nakertajana, ja 40% ei usko veroprosenttinsa vaikuttavan työntekoon.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 55% olisi valmis tinkimään elintasostaan, 27% ei.

Vaalien viideksi tärkeimmäksi aiheeksi kansa nosti työllisyyden parantamisen, köyhyyden poistamisen, tiukan valtiontalouden, valtionvelan pysäyttämisen ja terveydenhuollon kehittämisen.

_______________________________________________

4.5 Alati terävöityvät maahanmuuttoasenteet

Yksi yhteiskunnallisen asenneilmastomme viime vuosien näkyvimmistä
trendeistä on ollut maahanmuuttoasenteiden tiukentuminen. Kehitys
näyttäisi jatkuvan edelleen.

Vain neljännes (25 %) helpottaisi ulkomaalaisten Suomeen muut-
toa, vaikka sen tarpeellisuutta perusteltaisiin uhkakuvilla väestöm-
me ikääntymisestä ja vähentymisestä (kuvio 45). Enemmistöön (56
%) eivät pelottelut pure. Uusimman tuloksen myötä suomalaisten
maahanmuuttoasenteissa 2000-luvun aikana tapahtunut vähittäinen
lientyminen on nyt nollattu ja palattu takaisin 1990-luvulle. Trendin
taitekohdaksi havaitaan vuosi 2006, minkä jälkeistä aikaa leimaa asen-
teiden asteittainen tiukentuminen.

Väestön sisäiset suhtautumiserot ovat osin suuria. Ainoastaan joh-
tavassa asemassa olevien sekä vihreitä äänestävien enemmistö pitää
maahanmuuton helpottamista hyvänä ajatuksena. Perussuomalaisten
kannattajien taholta tulevaa lähes totaalista torjuntaa voi tuskin pitää
yllättävänä. Hienoinen yllätys sen sijaan on se, että enemmistö perin-
teisiä kolmea suurta puoluetta äänestävistäkin torjuu maahanmuuton
helpottamisen.

Suhtautuminen maahanmuuttoon ei juuri muutu vaihdettaessa nä-
kökulmaa. Kolmannes (33 %) yhtyy näkemykseen, jonka mukaan
lisääntyvä maahanmuutto tuo maahamme hyödyllisiä kansainvälisiä
vaikutteita. Asian kiistäviä on merkittävästi enemmän (43 %, kuvio
46a). Joskaan jakauma ei sellaisenaan viittaa erityiseen räyhäimpivaara-
laisuuteen, merkittävyyttä uusin tulos saa, kun sitä verrataan aiempiin.
Torjuvuudessaan tulos ei löydä vertaistaan 2000- eikä edes 1990-luvun
mittauksista, vaan vertailukohta pitää hakea 1980-luvun puolivälis-
tä – ajalta, jolloin sekä Suomi että ympäröivä maailma olivat tyystin
toisenlaisia kuin tänään. Avoimimpia maahanmuuttajien tuomille kan-
sainvälisille vaikutteille ovat akateemiset ja vihreiden kannattajat.

Miten suomalaiset sitten luonnehtivat nihkeitä maahanmuuttoasen-
teitaan? Kuusi kymmenestä (61 %) pitää varauksellista suhtautumista
ulkomaalaisia kohtaan viisaana varovaisuutena ja kieltää, että kyseessä
olisi tietämättömyys tai rasismi (kuvio 46b). Toisenlaiseen tulkintaan
päätyy runsas neljännes (28 %). Tulos ei ole olennaisesti muuttunut
vuoden takaisesta, mutta on kuitenkin hieman ulkomaalaiskriittisem-
pi kuin neljässä edeltävässä mittauksessa. Varauksellisuutta viisautena
pitäviä löydetään keskimääräistä enemmän mm. miesten, vanhempien
ikäryhmien ja alemman keskiasteen koulutuksen saaneiden joukosta.
Vihreiden ja perussuomalaisten kantojen vastakkaisuus osoittautuu sii-
nä määrin täydelliseksi, että puolueiden julistautumista toistensa vasta-
pooleiksi tulevissa vaaleissa voi pitää perusteltuna (kuvio 47).

Torjuvaa asennoitumista selittää osaltaan se, että kansainvälistyminen
nähdään uhkana suomalaiselle kulttuurille. Seitsemän kymmenestä
(69 %) katsoo, että suomalaisten tulisi tehokkaasti varjella kulttuurinsa
omaleimaisuutta yhä lisääntyvää kansainvälistymistä vastaan (kuvio
48a). Teesin tohtii torjua vain joka viides (20 %). Tulos on asiallisesti
sama kuin kolmessa edeltävässä mittauksessa. Myös pitemmän aikavälin
vertailu kertoo vakuuttuneisuuden olleen aina vahvaa. Siilipuolustuk-
seen vieraita vaikutteita vastaan on asetuttu jo kauan sitten eikä sivuille
ole juuri kurkittu. Väestöryhmittäiset erot noudattavat paljolti samaa
logiikkaa kuin edellä

Asenneseurannan kuten monien julkisten puheenvuorojenkin perus-
teella maahanmuutto on vaikea aihe, josta tarvittaisiin monipuolista ja
avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tätä peräävät myös kansalaiset.
Valtaenemmistön (73 %) näkemyksen mukaan Suomessa käytävä kes-
kustelu ei ole riittävän suorapuheista ja ongelmia avoimesti esille tuovaa
(kuvio 48b). Eri mieltä on vain hieman useampi kuin joka kymmenes
(13 %). Arvioon yhtyy enemmistö kaikista väestöryhmistä. Laajimmin
sen allekirjoittavat maahanmuuttokriittisimmät väestönosat.