Verkkouutiset: "Suomessa on huolestuttavan vähän maahanmuuttajia"

Verkkouutiset: "Suomessa on huolestuttavan vähän maahanmuuttajia" 24.3.2011

Verkkouutiset/STT: Suomi häviää kilpailussa osaajista

Meno-paluu Eurooppaan (pdf)

Eurooppalaisen Suomen raportti Meno-paluu Eurooppaan haluaa muistuttaa suomalaisia siitä, että suurin osa maahanmuutosta on siirtolaisuutta, joka hyödyttää kohdemaata.

- Siirtolaisuutta on ollut Suomesta ja Suomeen jo usealla vuosisadalla. Aikanaan lähdettiin joukolla Amerikkaan ja myöhemmin Ruotsiin. Autonomisen Suomen teollistivat maahanmuuttajat Fazerista Finlaysoniin. Miksi aiheesta nykyisin keskustellaan kuin se olisi uusi tai outo ilmiö, raportissa kysytään.

Peloteltua turvapaikanhakijoiden tulvaa Suomeen ei ole tapahtunut - ja maahanmuutosta seuraa kustannusten lisäksi myös suuria hyötyjä. Työperäisiä, koulutettuja maahanmuuttajia Suomen olisi kyettävä houkuttelemaan entistä paremmin.

- Nykyisestä maahanmuutostamme noin 1/3 on työperusteista ja 2/3 tulijoista saapuu perhe- tai opiskelusyiden vuoksi. Useimmissa länsimaissa suhdeluvut ovat päinvastoin. Seuraavan vaalikauden keskeisiä kysymyksiä tuleekin olemaan maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan perusremontointi. Maahanmuuttajien työllistäminen ja kielikouluttaminen ovat tärkeimmät haasteet, kirjoittaa Siirtolaisinstituutin johtaja, dosentti Ismo Söderling.

Miten koulutettuja ihmisiä houkutellaan?

Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma pohtii kirjoituksessaan syitä anglosaksisten maiden vetovoimaan koulutettujen maahanmuuttajien houkuttelemiseksi.

- Käytännössä tulijoille tai palaajille on oltava urakehitysmahdollisuuksia ja laadukkaita työpaikkoja ja kaiken kaikkiaan toimivat ja oikeudenmukaiset työmarkkinat. Myös kilpailukykyinen palkkaus- ja verotusjärjestelmä, laadukkaat julkiset palvelut ja koulutusjärjestelmä, riittävä korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitus, perheenjäsenten työllisyys ja turvallinen yhteiskunta toimivat houkuttimina, Folkersma kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että maahanmuuton kansantaloudellisten kokonaisvaikutusten on osoitettu useimmissa tutkimuksessa olevan neutraaleja tai lievästi positiivisia.

Eniten pakolaisia Pakistanissa

Raportissa muistutetaan, että pakolaisuus ei suinkaan suuntaudu pääasiallisesti Eurooppaan saati Suomeen.

- Koko Euroopan alueella elää noin 19 prosenttia maailman pakolaisväestöstä. Eniten pakolaisia maailmassa on Pakistanissa, 1,7 miljoonaa, Iranissa ja Syyriassa molemmissa yli miljoona.Teollisuusmaista ylivoimaisesti eniten pakolaisia elää Saksassa (yli 590 000), kertoo valtiotieteiden tohtori Outi Lepola Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutista raportissa.

Lepolan mukaan Suomi kuuluu Euroopan Dublin-järjestelmästä hyötyviin maihin, koska Suomi palauttaa muihin EU-maihin paljon enemmän pakolaisia kuin ottaa niitä takaisin. Hän toteaa, että Suomen osuuden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa pitäisi olla nykyistä suuremman, jotta Euroopan "pakolaistaakka" kannettaisiin tasaisemmin.

- On selvää, että rajavaltioille paineita kasaava Dublin-järjestelmä ei voi pidemmän päälle toimia ainakaan inhimillisellä tavalla, kuten Kreikan tapaus nyt on osoittanut, hän kirjoittaa.

Raportin mukaan Suomi ja Eurooppa tarvitsevat muutokset asenteisiin ja käytäntöihinsä.

- Maahanmuuton lisääntyminen on välttämätön ja luonteva jatko Suomen kansainvälistymisstrategiassa...Suomessa ei vieläkään ole sanottavasti maahanmuuttajia. Itse asiassa Suomessa on huolestuttavan vähän maahanmuuttajia, toteaa STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund raportissa.

______________________________


Verkkouutiset/STT: Suomi häviää kilpailussa osaajista

Suomi häviää kilpailussa korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista.

Eurooppalainen Suomi -järjestön raportin mukaan Suomi houkuttelee vähemmän koulutettuja siirtolaisia kuin anglosaksiset maat, kuten Kanada.

Nykyisistä Suomeen tulijoista vain yksi kolmasosa muuttaa työn perässä. Loput tulevat perhe- tai opiskelusyiden takia. Useimmissa länsimaissa suhdeluvut ovat päinvastoin, kertoo yksi raportin kirjoittajista Siirtolaisinstituutin johtaja Ismo Söderling.

Lisäksi OECD:n mukaan Suomi on yksi harvoista aivovuodosta kärsivistä teollisuusmaista. Korkeasti koulutettuja lähtee enemmän kuin tulee tilalle.

– Näissä liikkuu mielettömät rahat. Jos muunnetaan tämän päivän rahaan esimerkiksi Ruotsin suomalaisista siirtolaisista saama koulutushyöty, on se 5–6 miljardia, Söderling kertoo.

Moni maa suosii osaajia

Raportin mukaan yhä useampi maa suosii korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Esimerkiksi Kanada käyttää pisteytysjärjestelmää, jossa muun muassa koulutuksesta ja työkokemuksesta riittävästi pisteitä saava maahanmuuttaja voi muuttaa maahan etsimään töitä muutamaksi vuodeksi.

Söderling toivoo, että vaalien jälkeinen hallitus loisi Suomeen maahanmuuttostrategian, jonka mukaan toimittaisiin. Samaan yhtyy raportin toinen kirjoittaja Akavan kansainvälisten asioiden asiamies Liisa Folkersma.

– Ei ole enää varaa harrastaa satunnaista ja hajanaista politiikkaa, Folkersma sanoo.

Strategialta he toivovat linjoja muun muassa siihen, keitä tänne halutaan ja miten heidät kotoutetaan. Lisäksi kaivataan lisää resursseja kotouttamiseen.

Raporttia kommentoineen maahanmuuttajan Raphael Tsangan mukaan Suomessa kannattaisi ensin työllistää koulutusta vastaaviin töihin jo täällä asuvat, ja sitten houkutella lisää muualta.

– Suomessa on paljon maahanmuuttajia, jotka opiskelevat täällä korkeakoulussa vuosia. Valmistumisen jälkeen he ovat ravintolassa tiskaamassa ja jakamassa lehtiä, Tsanga sanoo.