Vantaan Sanomat: Tulkkipula hankaloittaa pahoin viranomaistyötä Vantaan seudulla

Vantaan Sanomat: Tulkkipula hankaloittaa pahoin viranomaistyötä Vantaan seudulla 21.3.2011

Tulkkikeskusten työvoimapula haittaa pahasti maahanmuuttajien viranomaisasioiden hoitoa Vantaan seudulla.

Tulkkipulan takia viranomaisaikoja joudutaan siirtämään säännöllisesti ja maahanmuuttajat jäävät pitkäksikin aikaa vaille palvelua omalla kielellään.

Tulkkia on vaikea saada etenkin terveysasemille, sairaaloihin, poliisiasemalle ja käräjäoikeuteen, joissa kielentaitajaa tarvittaisiin nopeasti.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikosylikomisario Timo Nyyssönen kertoo, että poliisin on odotettava kielenosaajaa usein 1–2 päivää.

– Siksi rikosten esitutkinnat hidastuvat jatkuvasti.

Ongelmatilanteista on selviydytty ajoittain siten, että tulkkaus on järjestetty puhelimen tai videon välityksellä.

Puhelintulkkausta käytetään joskus myös terveysasemilla, jos tulkkia ei saada paikalle.

Vantaan terveyspalveluiden kuntoutusyksikön ylilääkäri Anita Korhonen sanoo, että etenkin kiireellisissä asiakastilanteissa tulkkia on vaikea järjestää saman päivän aikana. Ongelmista on kuitenkin selvitty.

– Yleensä löytyy jokin kommunikointitapa, jolla asia hoidetaan.

Kiireettömissä tapauksissa vastaanottoaika on soviteltava sen mukaan, milloin tulkki on saatavissa.

Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev kertoo, että keskus ei pysty toteuttamaan 5–7:ää prosenttia tilauksista pyydettynä päivänä tai ajankohtana.

– Mitä harvinaisempi kieli, sitä vaikeammaksi menee.

Eniten kaivataan kmeerin, amharan, kurmanzin, arabian, thai-kielen ja vietnamin osaajia. Varsinkin naistulkkeja tarvittaisiin lisää palvelemaan naisia.

Yksityiset tulkkikeskuksetkin joutuvat tarjoamaan eioota.

– Näin käy kolmessa prosentissa tapauksista, arvioi Semantix Lingua Nordica Oy:n liiketoimintajohtaja Marja Lähde.

Tulkkitilanne uhkaa pahentua, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa. Keskukset rekrytoivat aktiivisesti, mutta vain osa hakijoista vastaa laatukriteereitä.

Tilanne paranee tältä osin, sillä Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä uusi tulkkauksen koulutusohjelma. Kielivaihtoehtoina ovat arabia, kurdin soranin murre, persia, somali ja vietnam.

Tästä huolimatta Andrejev uskoo, ettei työvoimapulasta päästä eroon. Alalle on vaikea sitouttaa ammattilaisia, koska tulkin työtä ei pidetä taloudellisesti houkuttelevana.


Etätulkkaus lääke työvoimapulaan?

Etätulkkaus on ratkaisu työvoimapulaan, uskoo Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.

– Se on ainut mahdollisuus, sillä tulkkaustarve kasvaa eikä mistään saada tarpeeksi työvoimaa.

Etätulkkauksessa esimerkiksi viranomainen, maahanmuuttaja ja tulkki keskustelevat videon välityksellä. Näin säästetään matkakuluja ja luontoa sekä vapautetaan matkustusaika tulkkaustyöhön.

Asioimistulkkikeskus on mukana pilotissa, jossa videotulkkausta on kokeiltu Mikkolan koulussa Vantaalla. Kokeilua halutaan laajentaa.

Semantix Lingua Nordican töistä jo 70 prosenttia on etätulkkauksia. Etätulkkaus ei tule kuitenkaan poistamaan täysin perinteisen tulkkauksen tarvetta.

–  Aina tulee tilanteita, joissa tulkin pitää olla fyysisesti läsnä. Tällaisia ovat infotilaisuudet, joissa on useita tulkattavia, huomauttaa Semantixin liiketoimintajohtaja Marja Lähde.

Palvelua lähes 200 kielellä

Pääkaupunkiseudulla toimii tällä hetkellä kunnallinen Helsingin seudun asioimistulkkikeskus ja lukuisia yksityisiä tulkkikeskuksia.

Vuonna 1995 perustettu Helsingin seudun asioimistulkkikeskus tarjoaa tulkkaus- ja käännöspalveluja Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisen kaupungeille sekä HUS-kuntayhtymälle.

Keskuksen riveissä työskentelee 326 tulkkia. Palvelutarjonnassa on noin 90 kieltä.

Isoin yksityinen toimija on Semantix Lingua Nordica Oy, jolla on Helsingin seudulla noin 125 tulkkia. Tarjontaan kuuluu lähes 200 kieltä.