Aamulehti: Puheenaihe: ”Jokainen meistä on rasisti” - auditorio täyttyi ääriään myöten keskustelijoista

Aamulehti: Puheenaihe: ”Jokainen meistä on rasisti” - auditorio täyttyi ääriään myöten keskustelijoista 22.3.2011

Jokainen meistä on rasisti. Toisista se näkyy ulospäin enemmän ja toiset pitävät sen sisällään. Tätä mieltä on on Tampereen maahanmuuttoneuvoston puheenjohtaja Abdulkadir Hashi.

– Kukaan ei voi väittää ihan rehellisesti, että hän ei ole rasisti toista kohtaan, Hashin sanoo.

Aamulehden auditoriossa järjestetyssä paneelissa pohdittiin maanantaina rasismin määrittelyn lisäksi myös sitä, miten suvaitsevaisuutta voitaisiin lisätä. Toimittaja Anu Leena Koskisen juontama paneelikeskustelu veti salin ääriään myöten täyteen.

”Nimittelyä humalassa”

Merkonomiopiskelija Qaisullah Namdar ehdotti lääkkeeksi sitä, että koululaiset laitettaisiin tutustumaan toisiinsa paremmin ryhmätöiden kautta.

Useissa kommenttipuheenvuoroissa todettiin, että avoin keskustelu ja se, että ihmiset tutustuvat paremmin toisiinsa, edistää parhaiten suvaitsevaisuutta. Keskustelussa heitettiin esille myös ajatus kulttuurien kohtaamistapahtuman säännöllisestä järjestämisestä Pirkkahallissa.

Namdar kertoi kokeneensa rasismia kaveriporukassa, jossa on hänen lisäkseen vain suomalaisia. Hän on asunut Suomessa lähes kaksitoista vuotta.

– Sitä (nimittelyä) tapahtuu enemmän silloin, kun he ovat vähän humalassa, Namdar kertoi.


Salla Tuovinen ehdotti, että suvaitsevaisuutta voisi opetella esimerkiksi bussissa.

– Jokainen voi miettiä, että kenen viereen menee istumaan. Teen itse maahanmuuttajatyötä ja usein näissä tilanteissa herää paljonkin ajatuksia. Jälkikäteen voin todeta, että se oli vähän turhaa ennakkoluuloisuutta.

Suomalaisen liiton puheenjohtajan Sampo Terhon mielestä rasismi pitäisi määritellä nykyistä tiukemmin toiseen ihmiseen kohdistuvaksi rotuvihaksi, halventamiseksi ja syrjinnäksi. Hänen mukaansa maahanmuuttajien olisi tärkeintä päästä kotoutuksen ohella töihin.

”Vihapuhetta netissä”

Työnsaanti ei ole kuitenkaan maahanmuuttajille helppoa. Namdar kertoi esimerkin kaupallista alaa opiskelevasta maahanmuuttajaluokasta, joista yksikään ei päässyt yrityksistä huolimatta kesätöihin.

Keskustelussa nousi esille se, että moni työnantaja jättää maahanmuuttajan palkkaamatta pelätessään työyhteisön reaktiota. Maahanmuuttajia yrityksille markkinoivien kokemuksen mukaan ensimmäisenä kysytään usein hakijan kansallisuutta.


Mikko Rontu muistutti, että töitä ei tosin riitä välttämättä sen paremmin suomalaisillekaan.

– Minulla on kaksi kummipoikaa, jotka eivät ole saaneet töitä. Se ei johdu siitä, että he ovat ulkomaalaisia.

Maahanmuuttajien parissa työskentelevä nuorisotyöntekijä Suvi Autiosaari kertoi joutuvansa puolustelemaan toisinaan työskentelyään maahanmuuttajien parissa. Hän muistutti, että myös piilorasismi vaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen.

– Jos esimerkiksi urheiluseurassa ja valmentaja kohtelee sinua eri tavoin kulttuuritaustan takia tai koulussa rehtori ei puutu rasismiin, niin se on arkipäivän rasismia joka tuntuu todella pahalta, Autiosaari sanoi.

Yleisöä puhuttivat netin nimettömät rasistiset viestit. Erityiset vihasivut antavat mahdollisuuden rasismin leviämiseen internetissä. Perättömät huhut leviävät nimenomaan internetissä ja niiden kautta luodaan maahanmuuttajiin kohdistuvia pelkoja.

Tampereen yliopiston journalismin erikoistutkijan Kaarina Nikusen mukaan vihapuheiden lietsomista tapahtuu nettikeskusteluissa järjestelmällisesti. Nikunen muistutti, että medialla on merkittävä rooli maahanmuuttajista syntyvän kuvan luomisessa. Monilla suomalaisilla on vähän suoria kontakteja maahanmuuttajiin.

– Suomalaisen median tapa käsitellä maahanmuuttoa on hirveän ongelma- ja viranomaislähtöinen. Maahanmuuttajat ovat päässeet aika vähän itse ääneen ja sitä toivoisin lisää.

”Normaalia uutistyötä”

Keskustelun loppupuolella pohdittiin myös sitä, miten media uutisoi maahanmuuttajista. Osansa kritiikistä saivat niin Aamulehti kuin Yleisradiokin.


Marja Nyrhinen nosti esiin Aamulehden maanantaisen uutisen ulkomaalaisista vangeista.

– Vasta jutun lopussa mainittiin, että suhteessa muihin Euroopan maihin Suomessa on aika vähän ulkomaalaisia vankeja.

– Tuli sellainen olo, että Aamulehti halusi provosoida keskustelua, jossa on rasistisia piirteitä, Nyrhinen sanoi.

Tilaisuuden juontanut toimittaja Anu Leena Koskinen vakuutti, että kysymys ei ollut suunnitellusta provokaatiosta vaan normaalista uutistyöstä.