OPM: Työryhmä: Ruotsin opintojen polulla useita esteitä

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: Työryhmä: Ruotsin opintojen polulla useita esteitä 7.5.2012
Tiivistelmä: Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä
Julkaisu suomeksi (pdf)
Yle Satakunta: Virkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa 8.5.

Ruotsin kielen opetuksen kehittämistä pohtineen työryhmän mukaan koulutuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ei nykyisillä resursseilla ja käytänteillä toteudu ruotsin kielessä. Nykytilanne alemmilla asteilla on johtanut siihen, että korkeakoulut joutuvat paikkaamaan puutteita ruotsin taidossa, mikä vähentää korkeakoulujen resursseja kehittää opiskelijoiden osaamista työelämän tarpeita varten. Työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Jukka Gustafssonille 7. toukokuuta.

Ruotsin kielen osaamisen heikentyminen johtuu työryhmän mukaan useasta syystä. Ruotsin opinnot ovat vähentyneet ja yksipuolistuneet perusopetuksessa. Toisen kotimaisen kielen muuttuminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskokeissa on laskenut kirjoittajien määrää huomattavasti. Opintoihin tehdyt rakenteelliset ja määrälliset muutokset ovat vaikuttaneet niin koulutuksen jatkumoon kuin kielikoulutuksen laatuun.

Työryhmän mukaan myös ruotsin opiskelun aloituksen ajankohta vaatii tarkistamista jatkossa. Työryhmän mukaan tutkimustulosten ja osaamistasokartoitusten pohjalta nykyinen opintojen aloitusajankohta perusopetuksen seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen.

Koulutuksen jatkumon turvaamiseksi työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseen osana kansallisen kielivarannon monipuolistamista. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että oppilaille tarjottaisiin mahdollisuutta suorittaa B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana. Työryhmän mukaan mahdollisuutta valita ruotsin kieli jo 4. tai 5. luokalla voitaisiin turvata esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-kielen opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.

Työryhmän mukaan laadukkaalla opetuksella on selvä yhteys niin oppimistuloksiin kuin
asenteisiin ja motivaatioon. Ruotsin kielen opetukseen liittyvissä kehittämisehdotuksissa työryhmä painottaa opetussuunnitelmien ja -menetelmien uudistamista sekä opettajankoulutuksen perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumoa. Työryhmä ehdottaa muun muassa hanketta ruotsin kielen valtakunnallisen digitaalisen oppimisympäristön kehittämiseksi. Opetussuunnitelmien tavoitteissa pitäisi työryhmän mukaan painottaa ruotsin opetuksen kiinnittymistä oppilaan arkeen.

Työryhmä tarkasteli ruotsin oppimista myös maahanmuuttajien näkökulmasta. Työryhmän mukaan maahanmuuttajilla tulisi olla yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa. Työryhmä ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutokset, joilla mahdollistetaan toisen kotimaisen kielen opiskelun aloitus (B3) toisen asteen koulutuksessa. Myös vapautuspäätökset ruotsin kielen opetuksesta tulisi arvioida, koska vapautuksella voi olla seurauksia oppilaalle muilla koulutusasteilla.

-----

Tiivistelmä: Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä

Työryhmä asetettiin arvioimaan ruotsin kielen opetuksen laajuutta ja opetusjärjestelyitä eri koulutusasteilla ja selvittämään eri vaihtoehdot ruotsin kielen opetuksen järjestämiseksi perusopetuksessa. Lisäksi työryhmää pyydettiin tekemään ehdotukset ruotsin kielen opetuksen ja oppimisen parantamiseksi kaikilla koulutusasteilla sekä kielellisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

Ruotsin kielen osaamisen heikentyminen johtuu useasta syystä. Ruotsin opinnot ovat vähentyneet ja yksipuolistuneet perusopetuksessa. Vuonna 2010 oppilaista 89,9 prosenttia opiskeli ruotsia B1-kielenä ja 8,3 prosenttia A1- ja A2-kielenä. B1-oppimäärän laajuus on laskenut puoleen 1970-lukuun verrattuna. Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen jälkeen toisesta kotimaisesta tuli vapaaehtoinen aine ylioppilaskokeissa vuonna 2004. Kirjoittajien määrä on tämän päätöksen jälkeen laskenut siten, että vuonna 2009 ruotsin valinneita oli enää 68 prosenttia. Alueellisia ja sukupuolittuneita eroja ruotsin valitsemisessa kirjoitettavaksi aineeksi on niin ikään havaittavissa.

Nämä rakenteelliset ja määrälliset muutokset vaikuttavat ruotsin kielikoulutuksen laatuun, eikä ruotsin opintojen jatkumo varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen nykyisillä resursseilla ja käytänteillä toteudu. Ruotsin oppimistulokset eivät ole tyydyttäviä, ja sukupuolten väliset osaamis- ja asennoitumiserot näyttävät kasvavan.

Erityisen kriittisiä ovat nivelvaiheet perusopetuksesta toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Nykytilanne alemmilla asteilla on johtanut siihen, että korkeakoulut joutuvat paikkaamaan puutteita ruotsin kielen taidossa, mikä entisestään vähentää korkeakoulujen resursseja kehittää opiskelijoiden osaamista muun muassa työelämän tarpeita varten.

Työryhmä pitää välttämättömänä tarkastella ruotsin kielen opetuksen kehittämistä kolmesta eri näkökulmasta. Nämä näkökulmat ovat koulutusjatkumon periaatteen ja yhdenvertaisen oppimisen turvaaminen, opetussuunnitelmien ja -menetelmien kehittäminen ja maahanmuuttajien mahdollisuuksien kehittäminen saavuttaa työelämässä tarvittava kielitaito ruotsin kielessä.

Työryhmän yksi keskeisimmistä johtopäätöksistä on, että ruotsin kielen opintojen aloitus peruskoulun seitsemänneltä luokalta on monella tapaa ongelmallinen ajankohta. Tästä syystä työryhmä pitää tärkeänä, että ruotsin aloituksen ajankohtaa tarkastellaan jatkossa. Ruotsin kielen opetuksen kehittämiseen liittyvissä ehdotuksissa painotetaan opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien uudistamista sekä opettajankoulutuksen perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumoa.

Maahanmuuttajien osalta työryhmä totesi, että maahanmuuttajilla tulee olla yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet muun väestön kanssa.