Ilta-Sanomat: Puskamyytti

Ilta-Sanomat, kolumni: Elisa Rimaila: Puskamyytti 7.5.2012

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen maaliskuussa julkaisema raportti uutisoitiin taannoin raflaavasti: Joka kolmas raiskauksesta tuomittu on ulkomaalainen. NO, tottahan toki, innostuivat tietyt maahanmuuttokriittisiksi itseään nimittävät tahot. Kenen tätä tarvitsi edes tutkia? Poliisin päivittäiset tiedotteethan ovat täynnä "tuntemattomia, tummahipiäisiä miehiä", jotka vaanivat puskissa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelijan taannoisesta kommentista saattoi käsittää, että raiskaaminen kuuluu osaan Lähi-idän maista ja Afrikasta tulevien ihmisten kulttuureja. Henkilökohtaisten valintojen painottamisen sijaan hän päätyi arvaamaan muiden maiden kansalaisten tekemien raiskausrikosten määrään vaikuttanevan "kulttuuristen tekijöiden". Tällaisena kulttuurisena erityispiirteenä mainittiin erityisesti "kulttuuri suhteessa naisiin on erilainen islamilaisissa kulttuureissa."

Uskallanko edes kysyä, minkälaisen analyysin samalla periaatteella vetää niistä lopuista 2/3 tuomituista, jotka ovat suomalaisia? Unohtamatta, että suomalaisista 77,2 prosenttia kuului vuoden 2011 lopussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

***

Samasta raportista olisi voinut vetää otsikoita muutamalla muullakin kärjellä. Kaikkiaan tuomioita raiskausrikoksista jaettiin tutkimuksen tarkasteluajankohtana 263 kappaletta. Melkein samana ajankohtana, 2006-2010, poliisi vastaantotti 750 ilmoitusta mahdollisista raiskauksista. Tuomituista raiskausilmoituksista tuntemattoman (niin juuri, sen puskassa vaanivan miehen) tekosia oli kuudesosa. Lopuissa tekijä oli uhrille entuudestaan tuttu. Kolmanneksen raiskasi oma seurustelukumppani tai aviomies. Uskallan puhua miehistä, koska se myytti on totta: raiskaajista lähes 99 prosentilla on miehiä.

Tilastot eivät kerro, kuinka moni raiskaaja on vastuussa useammasta kuin yhdestä teosta. Edellä kerrottu ei ehkä yllättänyt, mutta mennään vihdoin niihin kiinnostavampiin faktoihin. Seksuaalirikosten käsittelyajat ovat pidentyneet enemmän kuin muiden rikosten. Raiskausilmoitukset ovat ilmoituskynnyksen madalluttua lähes tuplaantuneet kuluneiden 30 vuoden aikana.

Vuonna 2011 raiskauksen käsitettä laajennettiin koskemaan myös tapauksia, joissa uhri on syytä tai toisesta päätynyt sellaiseen tiedottomuuden tilaan, että hän ei pysty toisen seksuaalisilta haluilta kieltäytymään tai estämään itseensä kohdistuvaa seksuaalista teko. Kiinnostava knoppitieto on, että, viranomaistermein, tiedottomaan sekaantuneista 72,5 prosenttia tuomittiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä (ei siis raiskauksesta). Mikäli uhri oli niin jotakuinkin tajuissaan, mutta tukevassa humalassa, seksuaalisiksi hyväksikäytöiksi katsottiin 78,7 prosenttia tekijöistä.

***

Ja nyt, arvon kanssasisaret, jotka Suomen öisillä turuilla ja toreilla liikkuessanne pelkäätte. Mennäänpä lopuksi vielä kaikkein kiinnostavimpaan löydökseen. Muistattehan, kuinka tuossa aiemmin oli puhetta siitä, että kolmannes raiskauksista tapahtuu jonkinlaisessa parisuhteessa? Puskaraiskaus, se on äärimmäisen harvinainen. (Ainakin se todistetusti tapahtunut.) Oletteko valmiita? Minäpä kerron: tuomituista raiskaajista 79 prosenttia on istunut vankeustuomion.