maanantai 7. joulukuuta 2009

YLE: Perussuomalaiset Nuoret haluaa eduskunnan kieltävän minareetit

YLE Uutiset: Perussuomalaiset Nuoret haluaa eduskunnan kieltävän minareetit 7.12.2009
Uusi Suomi: Minareettikielto: Timo Soini vastaa 8.12.2009

Perussuomalaiset Nuoret haluaa myös Suomen harkitsevan minareettikieltoa. Sveitsi teki kieltopäätöksen viime kuun lopulla kansanäänestyksen jälkeen.

Perussuomalaisten Nuorten mukaan minareetit ovat poliittisen islamin tunnusmerkistöä, eikä niiden kieltäminen olisi uskonnonvapauskysymys. Islamin pyhissä kirjoituksissa ei mainita minareetteja, järjestö huomauttaa.

Järjestön mukaan rakentamislupa ei ole pelkkä kaavoituskysymys, eikä symbolista elettä voi jättää yksittäisten kuntien päätökseksi.

- Jos minareetteja ruvettaisiin laittamaan vaikkapa Etelä-Suomeen, sekin olisi minusta viesti islaminuskoisille, että täällä on maa, joka erityisen myönteisesti suhtautuu teidän pyrkimyksiin ja ottaa huomioon myös poliittisen islamin vaatimuksia. Se aiheuttaisi seuraamuksia koko maahan, sanoo Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala.

Järjestö toivoo asian viemistä eduskuntaan.

- Silloin nähtäisiin laajasti, miten puolueet perustelisivat linjansa. Uskomme, että eduskunnassa äänestyksestä tulisi tiukka. On selvästi kansanedustajia, jotka näkevät että tervetuloa minareetit, mutta sitten on varmasti monissa puolueissa edustajia, jotka eivät halua minareetteja.

Myös neuvoa-antava kansanäänestys olisi mahdollinen tapa tarkistaa suomalaisten kanta minareetteihin. Suurin osa kansasta olisi äänestyksessä kiellon kannalla, vaikka gallupeissa salliva kanta on voittanut, järjestö uskoo.

Telegraph-lehdessä julkaistun arvion mukaan yli viidennes Euroopan väestöstä on muslimeita vuonna 2050. Se tulee tarkoittamaan myös poliittisen islamilaisen liikkeen vaatimuksien kasvua tulevaisuudessa, Perussuomalaiset Nuoret kirjoittaa.

______________________________


Demarinuorten tiedote

Demarinuorten puheenjohtaja Heta Välimäki pitää Perussuomalaisten nuorten vaatimusta kieltää minareettien rakentaminen Suomessa suvaitsemattomana. Vaatimus on käsittämätön, varsinkin kun YK:n ihmisoikeusneuvosto on juuri tuominnut Sveitsin minareettien rakentamiskiellon katsoen sen rikkovan kansainvälistä oikeutta.

Perussuomalaiset Nuoret eivät pidä kieltoa uskonnonvapauskysymyksenä koska islamin uskon harjoittaminen ei ole minareeteista riippuvainen. Välimäki katsoo, ettei rakentamisoikeutta voida rajoittaa uskontokunnan perusteella, vaan kaikkia on kohdeltava tasa-arvoisesti. Yhdenkään uskonnon harjoittaminen ei ole kiinni rakennuksista, ja niitä koskevat päätökset on aina tehtävä tapauskohtaisesti.

Kuten Perussuomalaiset Nuoret toteaa, on Suomi osa Eurooppaa, eikä immuuni sen ilmiöille. Eurooppalaisuus vaatiikin meiltä avoimuutta monille eri kulttuureille ja uskonnoille. Perussuomalaisten Nuorten vaatimus on askel väärään suuntaan.

_____________________________________________

Helsingin Sanomat, Vieraskynä:
Sylvia Akaar: Minareetti ei ole välttämätön osa islamilaista rituaalia

Moskeijarakennuksen tyypillisiä yksityiskohtia ovat rukoussyvennys (mihrab), hallitsijan aitio (maqsura), saarnatuoli (minbar) ja minareetti (manara). Näistä vain rukoussuuntaa eli Mekkaa osoittava mihrab kuuluu kaikkiin moskeijoihin ja vaatimattomiinkin rukoushuoneisiin. Sen sijaan minareetti ei ole välttämätön osa islamilaista rituaalia.

Minareetti mielletään yleensä torniksi, josta moskeijan palvelija kuuluttaa rukouskutsun viidesti vuorokaudessa. Tähän tarkoitukseen minareetteja ei kuitenkaan enää juuri käytetä, koska kutsu ei kuuluisi katujen melussa. Nykyisin rukouskutsut kaiutetaan yleensä kovaäänisten kautta.

Rukouskutsu kuulutettiin ensimmäisen kerran profeetta Muhammedin elinaikana Medinassa. Profeetta pyysi orjaansa esittämään kutsun kotimoskeijansa katolta. Näin syntyi tapa, joka jatkui kahden ensimmäisen islamilaisen sukupolven ajan.

Minareettiarkkitehtuuri alkoi kehittyä nopeasti islamin levittyä Arabian niemimaan ulkopuolelle. Minareetteja käytettiin läpi keskiajan rukouskutsun kuuluttamiseen, mutta niillä oli myös tärkeä symbolinen tehtävä: ne vahvistivat islamin läsnäoloa uusilla alueilla.

Nykypäivän keskustelussa, jonka laukaisi Sveitsin päätös kieltää uusien minareettien rakentaminen, kuuluu kaikuja keskiajalta. Minareettien rakentamisen ajatellaan avaavan portin radikaalille islamismille ja terrorismille.

Sveitsin lisäksi myös muualla Euroopassa on havaittavissa minareettipelkoa. Saksassa minareetteja ei ole kielletty, mutta niiden korkeutta on haluttu kontrolloida. Esimerkiksi Kölnin piispa nousi vastarintaan, kun oli vaarana, että minareeteista tulisi korkeampia kuin kirkontornit! Saksan yli neljää miljoonaa muslimia palvelee toistasataa moskeijaa, joissa on kupolit ja minareetit.

Euroopan suurin moskeija on Vatikaanin kupeessa Roomassa. Moskeijassa on minareetti, mutta se on toki matalampi kuin Pietarinkirkon basilikan kupoli. Italian kaksi muuta minareetillista moskeijaa ovat Milanossa ja Genevessä. Suurin osa Italian, kuten Suomenkin, moskeijoista on kuitenkin rakennettu autotalleihin, asuntoihin tai erilaisiin halleihin.

Eurooppa pelkää minareetteja ja islamismia. Mutta paradoksaalisesti minareettien rakentamista on vastustanut myös useimpien islamististen liikkeiden äiti, Saudi-Arabiassa 1700-luvulla kehittynyt wahhabilaisuus.

Sen ytimeen kuuluu kaikenlaisen "alkuperäiseen islamiin" kuulumattoman aineksen poistaminen islamista. Koska profeetta Muhammedin aikana ei ollut minareetteja, niitä ei pitäisi rakentaa nytkään. Wahhabilaiset vastustavat minareetteja myös siksi, että monet niistä ovat puritaanisen maun mukaan liian pröystäileviä.

Sveitsin vanhin uskonnollisessa käytössä oleva minareetti sijaitsee Zürichissä. Tämä vuonna 1963 rakennettu minareetti on kahdeksantoista metriä korkea, eikä se häiritse ketään.

Minareettien pystyttämisestä on tehty suurempi asia kuin se onkaan. Paljon enemmän kuin rauhalliset minareetit minua itseäni voisi ateistina häiritä työhuoneeseeni ajoittain kuuluva kirkonkellojen kumu, joka kuuluu vuoroin luterilaisen Tuomiokirkon, vuoroin ortodoksisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotorneista. Mutta eivät nekään häiritse, sillä ne kuuluvat kulttuuriimme – yhtä lailla kuin siihen saattaisivat kuulua minareetit.
klo 12.24
Avainsanat: , ,