Kuntalehti: Börje Mattsson ylistää erilaisuutta

Kuntalehti:
Börje Mattsson ylistää erilaisuutta
3.9.2009

Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajakoordinaattori Börje Mattsson vastailee puhelimeensa ja jakaa tehtäviä vapaaehtoisille. Meneillään on heinä-elokuun taitteeseen sijoittuva Faces-festivaali Billnäsissä. Mattsson on vapaaehtoistyönsä parissa. Palkkansa hän saa maahanmuuttajatyöstä sekä Raaseporin Unicef-kaupunkivuoden koordinoinnista.
– Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, jotka koen hirveän tärkeiksi ilman suuria sanoja.

Faces-festivaalin isä

Faces Etnofestival on monikulttuurinen tapahtuma, joka sai alkunsa yli 10 vuotta sitten Mattssonin havainnosta, että eri kulttuureista tulevien kohtaamista ja yhdessä tekemistä tarvitaan enemmän.
– Näin, että etninen vihamielisyys oli leviämässä Euroopassa. Siihen piti reagoida ja osoittaa, että monikulttuurisuus on rikastuttava, iloinen asia.
Festivaalin järjestäminen uhkasi jäädä ensimmäiseen. Kaatosateen takia tuli takkiin 400 000 markkaa. Ihmisten onnelliset virnistykset sateessa ja liejussa kuitenkin vakuuttivat, että festivaali piti pelastaa.
– Olimme löytäneet sen mitä haimme ja toivoimme.
Alussa etnofestivaalilla haluttiin tuoda esille Suomen monikulttuurisuutta. Kosovon kaltaiset konfliktit toivat festivaaliin mukaan ajatuksen siltojen rakentamisesta, building bridges -teeman.

Alussa tuli uhkasoittoja

Maahanmuuttajatyön pariin Börje Mattsson tuli vuonna 1991, kun Karjaa haki ensimmäistä pakolaissihteeriään. Se alkoi ottaa muutamien muiden kuntien lailla kiintiöpakolaisia keskellä 90-luvun alun rankkaa lamaa. Tunteet olivat pinnassa ja uusi pakolaissihteeri sai uhkasoittoja. Niissä luvattiin tulla yöllä hakemaan.
– Huolestuin, koska minulla oli pieniä lapsia. Onneksi vihamielisyys rajoittui soittoihin, joissa uhkailtiin ja vaadittiin hoitamaan pakolaiset viikossa pois.
Karjaan kunnan asenne pakolaistyöhön ilahdutti.
– Olin odottanut, että saan taistella byrokraattien kanssa, mutta virkamieskunta olikin hämmästyttävän yhteistyöhaluinen.

Yhteistyöstä pysyvyyttä

Mattsson palkattiin aluksi vain vuodeksi. Hän näki, ettei niin lyhyessä ajassa saa mitään aikaiseksi ja lähti kehittämään yhteistyökuvioita.
– Menin Inkooseen ja sanoin, että olkaa moderneja, ottakaa pakolaisia. Tarvitsette sihteerin, ja tässä minä olen.
Näin muodostui 90-luvun puolivälissä viiden kunnan yhteisalue. Mukaan lähtivät Karjaan ja Inkoon lisäksi Hanko, Pohja ja Tammisaari. Mattsson oli onnistunut tavoitteessaan tehdä pakolaistyöstä pysyvää. Seuraava askel oli luopua keinotekoisista kuntarajoista.
– Ehdotin, että minusta tulee Länsi-Uudenmaan pakolaissihteeri. Kunnat suostuivat.

Sihteeristä koordinaattoriksi

2000-luvun alussa Börje Mattsson luopui sihteerinimikkeestä, koska aika oli ajanut sen ohi. Hänestä tuli maahanmuuttajakoordinaattori.
Taustalla oli havainto, että pakolaisten lisäksi oli monenlaisia muita maahanmuuttajia, joiden asioista kukaan ei välittänyt.
– Kunnassa ei tarvita erityistä sihteeriä, joka hoitaa maahanmuuttajien asiat. Ne pitää hoitua ihan normaalisti: sosiaalitoimiston asiat sosiaalitoimistossa ja työllisyysasiat työvoimatoimistossa.
Kun Mattsson ensimmäistä kertaa ilmoitti bussilastilliselle maahanmuuttajia kieltäytyvänsä hoitamasta yhtään asiaa heidän puolestaan, suut loksahtivat auki.
– Kerroin sen sijaan tekeväni mitä vain heidän kanssaan. Asia ymmärrettiin.
Omaksi tehtäväkseen Börje Mattsson näkee seurata, että yhteiskunta hoitaa maahanmuuttajien asiat virastoissaan ja että integraatio tapahtuu. Jos näin ei käy, hän puuttuu asiaan.
– Näin pitäisi toimia koko Suomessa.

Tavallisen kuntalaisen status heti

Mattsson kritisoi sitä, että maahanmuuttajien asioita hoidetaan jossain esimerkiksi kolme vuotta, jonka jälkeen asiakas vasta siirtyy kunnan normaalien palvelujen pariin.
– Meillä maahanmuuttaja saa heti tavallisen kuntalaisen statuksen ja palvelut samasta paikasta kuin muutkin. Heidän asioitaan koordinoidaan vaikka 100 vuotta, jos on tarpeen.
– On välttämätöntä, että kunnat tajuavat Suomen olevan nyt monikulttuurinen maa, eikä maahanmuuttajia voi pitää erillään muista.
Mattsson on ollut kuultavana, kun ensi vuonna eduskunnalle esitettävää kotouttamislain uudistusta hiotaan.
– Uskon, että siinä tulee näkymään tämä sama ajattelu.
Virkamies saa vaikuttaa
Börje Mattsson on kehittänyt aktiivisesti työtään. Se ei ole aina onnistunut kitkattomasti.
– Minusta virkamiehen pitää voida olla jotain mieltä tärkeiksi kokemistaan asioista ja olla jopa hankala.
Virkamiehen kuuluu Mattsonin mielestä kehittää yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvää oloa.
Vaikuttamiseen kuuluu oleellisesti kyky neuvotella ja saada muut puolelleen.
– Se ei onnistu pitämällä suunsa kiinni. Vääjäämättä tekee joskus jonkun vihaiseksi.

Idealisti ei luovuta

Nykyinen lama-aika näkyy Börje Mattssonin työssä. Hankoon esitetyn vastaanottokeskuksen tyrmääminen sekä julkisessa mielipiteessä että päättäjien keskuudessa tuotti voimakkaan pettymyksen. Monikulttuurisen festivaalin järjestäminen Irakissa on jäissä. Mattsson ei kuitenkaan luovuta. Miten hän jaksaa taistella asioiden puolesta? Mies toteaa kuuluvansa suuriin ikäluokkiin, joka lähti muuttamaan sodan jälkeen syntynyttä autoritääristä yhteiskuntaa.
– Silloin ei ollut apurahoja. Sitä oppi, että asioita voi, pitää, pystyy ja osaa tehdä itse. Monta kertaa juuri kulttuuri ja yhteisöllisyys ovat olleet apuna muutoksen luomisessa, sanoo Börje Mattsson.

teksti ja kuva: VIRPI ADAMSSON

Börje Mattssonin vapaaehtoistyön lippulaiva etnomusiikkifestivaali Faces oli tänä vuonna viisipäiväinen ja toi yhteen 11 000 monikulttuurisuuden ystävää.