tiistai 1. syyskuuta 2009
PerusS Nuoret: "Suomalaiset opiskelupaikat suomalaisten tehokäyttöön"
PerusS Nuoret:
"Suomalaiset opiskelupaikat suomalaisten tehokäyttöön"
1.9.2009
Etelä-Suomen Sanomat:
Pääkirjoitus: Koulutus on hyvä vientiartikkeli
MTV3:
Professori Kari: Raivio”Työttömiä ei työllistetä pistämällä heitä istumaan yliopistoon”
31.8.2009
Viime viikolla uutisoitiin, kuinka sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä totesi Suomeen otettavan kenties liian paljon ulkomaalaisia opiskelijoita siihen nähden, että hurja määrä suomalaisnuoriakin on ilman opiskelupaikkaa. Mielipide tyrmättiin mm. opiskelujärjestöjen taholta jopa ulkomaalaisvastaisena.
Perussuomalaiset Nuoret näkevät kuitenkin Hyssälän kommentissa paljon asiaa. Suomen valtion rahoittamaa korkealaatuista koulutusjärjestelmää on nykysäädöksillä helppo käyttää hyväkseen. Monet tutkintoa suorittavista ulkomaalaisopiskelijoistamme ovat läpikulkumatkalla, ja saatuaan ilmaisen koulutuksen he lähtevät huippuosaajina muualle kohti uusia haasteita. Myös oppilaitokset voivat hyötyä järjestelmästä lisäämällä ulkomaalaisten opiskelijamääriä saadakseen mahdollisimman hyvän valtiontuen.
Perussuomalaiset Nuoret vaativat, että tarpeeton ulkomaalaisopiskelijoiden rekrytointi lopetetaan välittömästi ja annetaan ensin mahdollisuus kaikille kotimaan nuorille. Opiskelijoiden lähtötaso on maassamme tunnetusti korkea. Suomessa riittää tulevia ammattitaitoisia työntekijöitä, ja mikä parasta, koulutettu suomalainen ammattilainen myös jää hyvin usein kotimaan työmarkkinoille, toisin kuin ulkomaalaisopiskelija. Haluamme estää korkeatasoisen suomalaisen ammattitaidon hukkaan heittämisen asettamalla EU- ja ETA-alueen ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille lukukausimaksut. On myös muistettava erottaa toisistaan eri maiden välillä tapahtuva vastavuoroinen vaihto-opiskelu sekä tutkintoon johtava täysipäiväinen kouluttautuminen.
Suomalaiset maksavat verorahoistaan korkeatasoista ja monipuolista koulutusjärjestelmäämme, joka on tarkoitettu omien lastemme ja nuortemme kouluttamiseen. Miksei siis kaukaa tulevan ulkomaalaisen pitäisi vastavuoroisesti osallistua maksutalkoisiin? Ulkomaalaisilla huippuyliopistoilla ei ole minkäänlaisia vaikeuksia saada opiskelijoikseen lahjakkuuksia kansallisuudesta ja korkeista lukukausimaksuista huolimatta.
____________________________________________________________
Etelä-Suomen Sanomat:
Kun ennen avattiin ikkunoita Eurooppaan, nyt avataan ovia koko maailmaan. Hyvä uuden avaus on Lahden ammattikorkeakoulun ja neljän muun eteläisen ammattikorkeakoulun yhteishanke viedä opetusta ulkomaille.
Ideana on siirtää osa Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten koulutuksesta heidän kotimaahansa. Puuhaajilla on valmius aloittaa hanke ensi vuonna. Suuntana on aluksi Aasia ja siellä Kiina, Intia ja Vietnam.
Kun koulutusta viedään maailmalle, vapautuu samalla Suomessa koulutuspaikkoja kotimaisten opiskelijoiden käyttöön.
Lahtelaisten käynnistämä hanke on hyvä väline kansainvälisyyden työkalupakkiin. Niin kauan kun Suomi porskuttaa kansainvälisissä peruskoulun Pisa-vertailuissa maailman huippumaana, maailmaa kiinnostaa suomalainen koulutus kautta linjan, ja tätä plussaa kannattaa hyödyntää koulutuksen viennissä.
Hallitus puhuu ohjelmassaan korkeakoulujen kansainvälistymisestä ja on linjannut tavoitteeksi kasvattaa merkittävästi ulkomaalaisten määrää.
Tiukan paikan tullen kotimaiset opiskelijat rankkeerataan kuitenkin paremmiksi, kuten on pääteltävä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk) äskeisistä puheista. Hyssälä kyseli, onko ulkomaalaisia opiskelijoita liikaa, kun kotimaan nuoriakin jää vaille opiskelupaikkaa.
Vastakkainasettelu on järjetön, sillä tarvitaan työttömien tai syrjäytymisuhan alla olevien nuorten hoitamista, mutta myös ulkomaista verenvaihtoa koulutukseen.
Piskuinen Suomi tarvitsee välttämättä ja määrätietoisesti kansainvälisyyttä ja nykyistä enemmän opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkumista maasta ulos ja sisään.
Se on sitä aivojen ravistelua ja aivotuontia, joka on pienen maan tärkeintä pääomaa.