YLE: Lapsiasiavaltuutettu haluaa romanikulttuurin näkyvän kouluissa

YLE Uutiset:
Lapsiasiavaltuutettu haluaa romanikulttuurin näkyvän kouluissa
1.8.2009

Lapsiasiavaltuutetun tiedote:
Lapsiasiavaltuutettu toivoo romanikulttuurille näkyvyyttä koulussa ja mediassa

Julkaisu:
Enemmän samanlaisia kuin erilaisia (pdf, 74 s.)
Tiivistelmä (pdf)

Kansan Uutiset:
Romanilapsia kiusataan muita lapsia enemmän

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo romanikulttuurille näkyvyyttä koulussa ja tiedotusvälineissä. Aula muistuttaa, että lapsen oikeudet kuuluvat kaikille tasavertaisesti etnisestä taustausta ja asuinpaikasta riippumatta.

Lapsilla on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, lapsiasiavaltuutettu Aula sanoo. Tuoreen selvityksen mukaan romanilapset kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja tiedotusvälineet puhuvat siitä usein kielteiseen sävyyn.

Lapsiasiavaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen selvityksessä "Enemmän samanlaisia kuin erilaisia" romanilapset ja -nuoret arvioivat ensi kertaa itse hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista. Haastateltuja oli 36.

Lapsiasiavaltuutettu on koonnut selvitykseen suosituksia päättäjille romanilasten oikeuksien kohentamiseksi. Lapsille suositellaan sekä omakielisiä kerhoja että yhteistä vapaa-aikaa valtaväestön lasten kanssa. Opettajien ei liioin pitäisi katsoa romanilasten poissaoloja läpi sormien eikä arastella ottaa vanhempiin yhteyttä, Aula katsoo.

____________________________

Lapsiasiavaltuutetun tiedote:

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toivoo romanikulttuurille nykyistä parempaa näkyvyyttä koulussa ja mediassa. Hän muistuttaa, että lapsen oikeudet kuuluvat kaikille lapsille tasavertaisesti etnisestä taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Näihin oikeuksiin kuuluu myös oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin.

- Tuoreen selvityksemme mukaan romanilapset ja -nuoret Suomessa kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja taustansa äänettömästi. Heidän mielestään myös media kertoo romanikulttuurista usein kielteiseen sävyyn, Maria Kaisa Aula toteaa.

Kuitenkin romanilapset ja -nuoret itse ovat ylpeitä oman kulttuurinsa erilaisuudesta ja ainutlaatuisuudesta ja kokevat sen vahvuutena, jota valtaväestökin voisi arvostaa enemmän. Valtaväestön niin lasten kuin aikuistenkin tietämys romaneista on kuitenkin heikkoa.

Maria Kaisa Aula huomauttaa, että vaikka opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet kannustavat kouluja kertomaan niin romaneista kuin saamelaisistakin, tämä ei käytännössä toteudu. Hänestä myös koulujen kiusaamisen vastaisessa työssä perinteiset vähemmistöt pitää ottaa paremmin huomioon.

- Esimerkiksi romanilasten nimittely näyttää selvityksen haastattelujen perusteella olevan niin arkipäiväistä, että lapset eivät itse aina pidä sitä kiusaamisena vaan määrittelevät kiusaamisen rajan korkeammalle, hän huomauttaa.

- Romanikulttuurin erilaisuus on rikkautta, mutta paljon meillä yhteistäkin. Esimerkiksi romanilasten tulevaisuudenodotukset ovat hyvin samankaltaisia valtaväestön lasten toiveiden kanssa: oma koti, perhe ja hyvä työpaikka, Maria Kaisa Aula muistuttaa.

Nyt julkistettava lapsiasiavaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen toteuttama selvitys "Enemmän samanlaisia kuin erilaisia" on Suomessa ensimmäinen, jossa romanilapset ja -nuoret ovat itse arvioineet omaa hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista.

Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön romaniasiain neuvottelukunnan ja alueellisten romaniasioiden neuvottelukuntien kanssa valmisteltua selvitystä varten haastateltiin kolmekymmentäkuusi 10-18-vuotiasta romanilasta ja -nuorta eri puolilla Suomea. Selvityksen toteuttivat tutkijat Pekka Junkala ja Sanna Tawah, ja sen rahoitti Alli Paasikiven säätiö.

Lapsiasiavaltuutettu on koonnut selvitykseen useita suosituksia paikallisille, alueellisille ja kansallisille päättäjille romanilasten oikeuksien toteutumiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Suositusten mukaan romanikielen opetusta ja arkikäyttöä on lisättävä. Romanilapsille ja -nuorille tulee järjestää vapaa-aikana omakielisiä kerhoja ja kulttuuritapahtumia, mutta heitä tulee myös rohkaista yhteiseen vapaa-ajan toimintaan valtaväestön nuorten kanssa.

Valtaväestön ja erityisesti opettajien tietoa romanikulttuurista tulee lisätä.

- Opettajien arkuus ottaa yhteyttä lapsen vanhempiin voi aiheuttaa pulmia romanilasten koulunkäynnissä. Opettajat saattavat katsoa lapsen poissaoloja läpi sormien ja hyväksyä romanilapsilta heikompia oppimistuloksia kuin muilta, Maria Kaisa Aula mainitsee.

- Romanitaustaisella koulunkäyntiavustajalla tai muulla koulun ammattihenkilöstöllä onkin merkittävä rooli romanilasten ja -nuorten koulunkäynnin tukemisessa. Muissakin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on tärkeää lisätä romanitaustaisia työntekijöitä.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula korostaa, että lapset ovat oman arkensa parhaita asiantuntijoita. Siksi myös romanilapsilta itseltään pitää kysyä entistä enemmän. Tämä koskee myös vähemmistöryhmän omaa sisäistä päätöksentekoa. Lasten ja nuorten osallistuminen tulee muistaa myös vireillä olevassa valtioneuvoston romanipoliittisessa ohjelmassa.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista Suomessa. Vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat olleet työssä yhtenä painopisteenä. Viime vuonna lapsiasiavaltuutettu julkaisi selvityksen saamelaislasten näkemyksistä omista oikeuksistaan.

___________________________________

Kansan Uutiset:

Lapsiasiavaltuutettu sekä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos julkistivat tiistaina Enemmän samanlaisia kuin erilaisia -selvityksen, jossa suomalaiset romanilapset ja -nuoret ensimmäisen kerran ovat itse arvioineet omaa hyvinvointiaan ja oikeuksiensa toteutumista.

Pekka Junkalan ja Sanna Tawahin tekemä selvitys perustuu 36:n iältään10–18-vuotiaan romanilapsen ja -nuoren haastatteluun. Selvitys julkistettiin seminaarissa, jossa pohdittiin romanilasten ja -nuorten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Lähes kaikki haastatellut olivat käyneet esikoulun, mikä oli selvästi helpottanut heidän koulunaloittamistaan. Useimpien haastateltujen kouluissa oli romaniaikuisia koulunkäyntiavustajina tai romanikielen opettajina. Tämä puolestaan tuki ja kannusti heitä opiskeluun sekä helpotti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suunnittelua.

Romanilapset ja -nuoret olivat kuitenkin kokeneet koulukiusaamista huomattavasti enemmän kuin lapset ja nuoret keskimäärin valtakunnallisten koulukiusaamisselvitysten mukaan.

Kiusaaminen tulee tunnistaa

Hyvin huolestuttavana tutkijat pitävät sitä, että romanilapsilla ja -nuorilla on korkea kynnys siihen, mitä he mieltävät koulukiusaamiseksi. Näyttää siltä, että jatkuvasti koettu syrjintä muuttuu arkipäiväiseksi ja ikään kuin normaaliksi vuorovaikutukseksi.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula yhtyi tutkijoiden huoleen ja edellytti myös perinteisten vähemmistöjen ottamista paremmin huomioon koulujen kiusaamisen vastaisessa työssä

– Esimerkiksi romanilasten nimittely näyttää selvityksen haastattelujen perusteella olevan niin arkipäiväistä, että lapset eivät itse aina pidä sitä kiusaamisena, vaan määrittelevät kiusaamisen rajan korkeammalle.

Media kertoo kielteiseen sävyyn

Aula toivoo romanikulttuurille nykyistä parempaa näkyvyyttä koulussa ja mediassa.

– Selvityksemme mukaan romanilapset ja -nuoret Suomessa kokevat koulun ohittavan heidän kulttuurinsa ja taustansa äänettömästi. Heidän mielestään myös media kertoo romanikulttuurista usein kielteiseen sävyyn.

Romanilapset ja -nuoret ovat ylpeitä oman kulttuurinsa erilaisuudesta sekä ainutlaatuisuudesta ja kokevat sen vahvuutena elämässään. Heillä on laajat sosiaaliset verkostot, joiden ylläpitämiseen he hyödyntävät aktiivisesti internetiä sekä matkapuhelimia.

Selvitystä varten haastateltujen romaniaikuisten ajatukset olivat varsin samansuuntaisia lapsillakin. Keskeistä on kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kasvatuksen, koulunkäynnin ja opiskelun tukemiseen kaikissa kasvu- ja oppimisympäristöissä.