Etelä-Saimaa: Maahanmuuttoasenteet palaamassa asialinjalle

Etelä-Saimaa: Maahanmuuttoasenteet palaamassa asialinjalle 9.5.2012

Suomalaisten maahanmuuttoasenteita leimannut kriittisyyden kasvu on pysähtynyt, kertoo EVAn tutkimus. Kansakunnan syli ei kuitenkaan ole avautunut muukalaisille; on vain palattu muutaman vuoden takaiseen vakiintuneen varautuneisuuden tilaan.

Varovaisesta, torjuvasta suhtautumisesta todisti toinenkin juuri julkaistu tutkimus. Helsingin yliopistossa oli selvitetty kokeellisesti, että venäläiset kohtaavat työnhaussa etnistä syrjintää.

Politiikassa maahanmuuttokriittisyyden terävöitymisen muutaman vuoden mittainen kaari on liittynyt perussuomalaisten suosion kasvuun. Sekin on viime kuukausina hiipunut.

Maahanmuuttokeskustelu levisi toki muihinkin puolueisiin, ja vaikutti päätöksiin. Turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja ylläpitokäytäntöjä on tiukennettu. Kerjäläisongelmia ratkotaan ponnekkaammin kuin ennen.

EVAn tutkimuksen tulosta voisi tulkita niin, että asenteet maahanmuuttoon ovat asettuneet tai asettumassa kohtuutasolle. Ennen (yli)kuumenemista varsinkin virallista keskustelua leimasi osin liioiteltu korrektius. Sitten toista äärilaitaa on haettu ”kriittisyydeksi” naamioiduilla vihapuheilla. Enemmistölle sopii siihen väliin asettuva ilmapiiri, jossa asioista puhutaan suoremmin ja avoimemmin kuin takavuosina.

Asenneilmasto rakentuu myös havainnoille elävästä elämästä. Jos työvoimapulan uhka tuntuukin epätodennäköiseltä, kun työttömyys on suurta, moni näkee yhä enemmän maahanmuuttajia varsinkin töissä, joihin kantasuomalaisia ei löydy. Monissa perheissä lapsilla on koulutovereina ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, ja lasten välittömämpi suhtautuminen murtaa aikuistenkin muureja.

Markku Espo