Savon Sanomat: Seppo Kononen: Bingo, sanoi Mohamed 1.5.2012
Nuori alkuperäisväestö oli aloittanut vapunvieton jo hyvissä ajoin aamupäivällä Kuopiossa, eikä kukaan torilla tai kaupungilla kulkenut voinut olla huomaamatta.
Kompassin kansainvälisessä kahvilassa Hapelähteenkadulla oli vielä iltapäivällä rauhallista. Vappua vastaanottamaan tulleet vierasmaalaiset olivat syventyneet kahvilan työntekijäin järjestämään bingoon.
70, 12, 25, ja ja lopulta myös se odotettu välihuuto pelaajien joukosta: Bingo! Ensimmäisen täyden rivin, ristibingon, löysi kupongistaan srilankalainen Mohamed Shameez, seuraavat kaksi, vaaka- ja pystybingot, nappasi pieni Matvei-poika, joka sormillaan näytti ikänsä: – Neljä vuotta!
Mohamed Shameez kertoi tulleensa Kuopioon kaksi vuotta ja kahdeksan kuukautta sitten opiskelemaan hierojaksi. – Kuopio on mukava paikka asua. En ole kohdannut täällä rasismia, hän sanoi.
Kompassi on kaupungin vierasmaalaisille eräänlainen keidas Kuopion kivetyssä keskustassa. Kaikilta mantereilta ja kymmenistä maista tulleet voivat tuntea olevansa siellä kotonaan ja tehdä tuttavuutta toistensa kanssa.
Samojen seinien sisällä kohtaavat niin maailman supervalloista tulleet kiinalaiset, venäläiset tai amerikkalaiset kuin Afrikan tai Aasian köyhemmistä maista lähteneet.
Hyvän tekisi monelle kuopiolaiselle tai ylipäätään savolaiselle pistäytyä nauttimassa kahvikupillinen tässä iloisessa kansainvälisessä seurassa.
Vieraan pelko ei lähde sillä, että istuu kotinurkassaan ja murehtii maailman pahuutta, vaan menemällä rohkeasti vieraitten luo. Eivät ne meitä syö, vaikka naama olisi miten noessa.
Tänä vappuna otetaan taas yhteiskunnallisesti kantaa maailman vääryyksiä vastaan. Puolueitten ja ammattiliittojen edustajat tekevät pitkää työpäivää kiertämällä eri puolilla maata ja maakuntia kuvaamalla ajan kauheuksia ja kertomalla, miten niistä päästään eroon.
Järjestäytynyt työväki lopetti vappumarssit useimmilla paikkakunnilla jo pari, kolme vuosikymmentä sitten. Ja käsi sydämelle: onko säännöllistä kuukausipalkkaista työtä tekevä suomalainen enää todellisuudessa yhteiskunnan kovaosaisin?
Ei ole, vaan syvin huoli elämisestä on niillä, jotka tekevät satunnaisia pätkätöitä tai joilla ei ole työtä ollenkaan.
Heidän puolestaan ei ole vielä mikään ammattiliitto valmis lakkoilemaan, vaikka he jos ketkä tarvitsisivat vahvoja puolestapuhujia.
Meidän aikamme todellista proletariaattia ovat vierasmaalaiset.
Suomessa ulkomaalaisia on vielä suhteellisesti niin vähän, että meillä sitä ei vielä oikein erota. Eteläisessä Euroopassa, jonne muuttoaalto ensimmäisenä iskee, se näkyy sitten sitäkin selvemmin.
Vaikka vierasvastaiset poliittiset liikkeet ovat voimistuneet selkeästi ennen muuta Italiassa ja Ranskassa, niin kylmä tosiasia on, että niiden kansantalous ei toimisi ilman laittomasti maahan tulleita ja vailla kaikkia oikeuksia olevia vierasmaalaisia. He tekevät raskaimmat ja ikävimmät ruumiilliset työt taksoilla, jotka ovat murto-osa siitä, mitä kunkin maan järjestäytyneelle työvoimalle maksetaan.
Jos lie appelsiini Espanjasta, niin sen poimija on todennäköisesti pimeästi maahan tullut pohjoisafrikkalainen. Sama pätee kalifornialaisiin rusinoihimme. Tuskin niiden rypäleterttuja on poiminut kukaan kunnon jenkki vaan joku laiton maahanmuuttaja Meksikosta tai Väli-Amerikasta.
Vuoden 2012 vapunajan huolestuttavin ilmiö Euroopassa on vierasvastaisuuden voimistuminen.
Vapaudella, veljeydellä ja tasa-arvolla kerskaileva Ranska käpertyy lujaa vauhtia sisäänpäin. Joka viides gallialainen kiekaisee jo Le Penin suvun kansalliskiihkoisella kukonäänellä. Hollannissa, eurooppalaisen humanismin isän Erasmus Rotterdamilaisen kotimaassa, Geert Wildersin oikeistopuolue odottaa seuraavaa suurvoittoa vaaleissa.
Tällaisia kiihkoeurooppalaisia meidän suomalaisten pitää kavahtaa paljon enemmän kuin Brysselin EU-herroja.