Yle: Paperittomille ehdotetaan kattavaa terveyspalvelua

Yle: Paperittomille ehdotetaan kattavaa terveyspalvelua 7.3.2014
Ilta-Sanomat/STT: Lääkäri: Paperittomalla ei olisi varaa edes terveyskeskusmaksuun
Svenska Yle: Papperslösa lovas bättre vård
Sosiaali- ja terveysministeriö: Selvitys: Paperittomien henkilöiden terveyspalveluja on täsmennettävä
Paperittomien terveydenhuolto Suomessa -raportti (THL)

Paperittomana Suomessa oleskeleville halutaan taata samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Valtio korvaisi kunnille aiheutuvia kustannuksia.

Paperittomien henkilöiden terveyspalveluita selvittänyt työryhmä pitää parhaana mallia, jossa paperittomat saisivat samantasoiset perusterveydenhuollon palvelut kuin Suomen kansalaisetkin.

Tällä tasolla toteutettu hoito vastaisi Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja perustuslain vaatimuksia.

Heikompina vaihtoehtoina työryhmä esittää, että paperittomat saisivat samat palvelut kuin turvapaikanhakijat tai että heille turvattaisiin nykylainsäädännön mukainen kiireellinen hoito sekä alle 18-vuotiaiden lasten, raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten hoito.

Paperittomat henkilöt saisivat palvelut samoilla maksuilla kuin kunnan asukkaat. Jäljelle jäävän osan kustannuksista valtio korvaisi kunnille.

Selvitys Suomessa ilman oleskelulupaa tai sairausvakuutusta oleskelevien paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta. Raportin mukaan yleinen arvio paperittomina Suomessa oleskelevien määrästä on noin 3 500.

_______________________________________

Ilta-Sanomat/STT: Lääkäri: Paperittomalla ei olisi varaa edes terveyskeskusmaksuun

Monilla paperittomilla ei olisi varaa edes terveyskeskusmaksuihin, arvioi paperittomia hoitava vapaaehtoislääkäri Paula Tiittala.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ehdotti perjantaina paperittomille henkilöille samoja oikeuksia terveyspalveluihin kuin kuntalaisille.

Paperittomien maksettavaksi jäisi näin vain käyntimaksu.

Tiittala varoittelee, että pienetkin maksut voivat johtaa käytännössä maksamattomiin laskuihin.

– Suomalaiseen vastaavassa taloudellisessa tilanteessa olevaan väestöön verrattuna heiltä puuttuu sosiaaliturva, Tiittala huomauttaa.

THL:n kahta muuta ehdottamaa vaihtoehtoa Tiittala pitää ehdottomana miniminä. Toisessa vaihtoehdossa paperittomille tarjottaisiin samat palvelut kuin turvapaikanhakijoille, ja toisessa palvelut turvattaisiin alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville ja synnyttäneille naisille. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyvät myös kiireelliset tapaukset, jotka hoidetaan tänäkin päivänä.

– Monia sairauksia ei voi luokitella kiireelliseksi, mutta jos niitä ei hoideta, pian ollaan kiireellisessä tilanteessa. Nämä potilaat eivät saisi hoitoa, ja se asettaa lääkärit ongelmalliseen tilanteeseen. Terveydenhuollossa ei pitäisi hoitaa maahanmuuttopolitiikkaa, Tiittala sanoo.

Ensimmäistä kertaa hammaslääkäriin

Tiittala ennakoi, että paperittomien luottamuksen herättämiseen voi mennä vuosia. Suuri osa paperittomista välttelee kaikkia viranomaisia kiinnijäämisen pelossa.

Tiittala puhuu kokemuksesta helsinkiläiseltä paperittomien klinikalta Global Clinicilta. Kolme vuotta perustamisen jälkeen potilasmäärät ovat alkaneet tänä keväänä nousta.

Suurin osa klinikan asiakkaista on maassa laillisesti asuvia Bulgarian ja Romanian romaneja, joilta puuttuu terveydenhuoltoon oikeuttava vakuutusturva. Suuri osa heistä kärsii suunterveyden ongelmista.

– Moni ei ole koskaan eläessään käynyt hammaslääkärillä. Muuten vaivat liittyvät huonoon ravitsemukseen, työhön ja elinoloihin, kun esimerkiksi nukutaan autossa.

Varsinaisista paperittomista klinikalle hakeutuneista noin puolet on raskaana olevia naisia.

THL:n selvityksen mukaan paperittomia sekä vakuutusturvattomia ihmisiä olisi Suomessa yhteensä noin 1 500, kun aiemmin määräksi on arvioitu noin 3 500. Paperittomiksi lasketaan EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolelta tulleet luvatta maassa olevat henkilöt.

Huovinen tukee rivien välissä

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) suhtautuu THL:n ehdotuksiin varovaisen innokkaasti. Hän ei halua vielä paljastaa suosikkivaihtoehtoaan, jottei vaikuta liikaa tulevaan keskusteluun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

– Minulle tämä ei ole poliittisesti vaikea kysymys, sillä minulla on vahva ihmisoikeuspoliitikon tausta. Näen tämän ensisijaisesti ihmisoikeuskysymyksenä ja siksi pidän tätä tärkeänä.

Huovinen lupaa viedä asiaa eteenpäin hallituksen sisällä jo tällä hallituskaudella, mutta menestystä hän ei sille takaa.

– Tästä varmasti syntyy keskustelua niin kuin kaikissa EU-maissa. Meillä on samalla menossa hallituksen rakenneohjelma, jossa pyritään kuntien velvollisuuksia pikemminkin karsimaan.

THL:n laskelmien mukaan paperittomien terveyspalvelujen laajentaminen maksaisi noin 300 000–800 0000 euroa tuhatta paperitonta kohden.

– Ei tässä mistään ihan valtavista summista ole kyse, Huovinen sanoo.

_______________________________________

Svenska Yle: Papperslösa lovas bättre vård

Papperslösa i Finland ska få bättre rätt till hälsovård, lovar omsorgsminister Susanna Huovinen (SDP). Men hur bra vårdrätten blir och hur snabbt en lagändring kan ske klarnar senare. Nu vill ministern först föra en "saklig" debatt.

Minister Susanna Huovinen tog i dag emot en färsk utredning av Institutet för hälsa och välfärd THL om hur de papperslösas vård borde ordnas.

I dag har papperslösa rätt till enbart till brådskande vård på egen bekostnad. Få söker sig till kommunal vård för de är rädda för följderna. Vård får de på kliniker som upprätthålls av frivillig personal.

Systemet är bristfälligt och har kritiserats från många håll.

Nu kastar arbetsgruppen fram tre alternativ - alla bättre än nuläget.

- Själv är jag inte ännu beredd att tydligt ta ställning för ett visst alternativ, men situationen bör förbättras. Det nuvarande systemet är ojämlikt och det är särskilt en människorättsfråga, sade Huovinen.

Nota på kring 800 000 euro

Enligt det bästa alternativet ska alla som bor i Finland få samma vårdtjänster. Modellen är i bruk i dag i Frankrike och Holland och skulle bäst uppfylla krav i människorättsavtal som också Finland bundit sig vid.

För staten skulle den extra årliga notan ligga vid 800 000 euro per tusen papperslösa. Det är alltså den dyraste modellen.

Den nästa bästa modellen ger papperslösa rätt till samma hälsovård som asylsökande och används sedan ifjol i Sverige.

Den modellen skulle socialrådet Viveca Arrhenius välja även om man vid ministeriet inte har fått respons över hur den fungerat.

Finland och Sverige har mycket liknande hälsovård och det är en fördel enligt Arrhenius, som deltagit i en så kallad bakgrundsgrupp som utarbetat rapporten.

Den tredje och klart sämsta modellen är ändå bättre än nuläget då barn skulle få rätt till sjukvård och kvinnor rätt till rådgivningstjänster.

Men Arrhenius är inte övertygad om att modellen uppfyller människorättskonventioner.

- Alla alternativen är realistiska, nu handlar främst om politisk viljeyttring eftersom kostnaderna har bedömts vara skäliga, säger Arrhenius.

Betydligt färre än beräknat

Hon är nöjd över rapporten eftersom den preciserar antalet papperslösa i Finland till 1 000-1 500. Det betydligt färre än tidigare beräknat.

Hur ser då minister Huovinen på beslutet?

- Säkert är det inte den största summan i statsbudgeten och för mig själv också en principfråga. Men det är klart att det rör sig många slags åsikter. Nu med den här rapporten har vi en bra chans att föra en saklig debatt.

_______________________________________

Sosiaali- ja terveysministeriö: Selvitys: Paperittomien henkilöiden terveyspalveluja on täsmennettävä

Paperittomien henkilöiden terveyspalvelut eivät toteudu tällä hetkellä Suomessa asianmukaisesti. Tämä selviää sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta selvityksestä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti.

Selvityksen mukaan Suomessa oleskelee noin 1000-1500 henkilöä, jotka ovat terveydenhuollon palvelujen kannalta paperittomien asemassa. Määrä on aikaisemmin oletettua pienempi. Suomessa oleskelevat paperittomat ovat EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolelta tulleita luvatta maassa olevia henkilöitä. Lisäksi ryhmään kuuluu paperittoman kaltaisessa asemassa olevia EU-maiden kansalaisia, jolla ei ole terveysvakuutusturvaa omassa maassaan. Iältään paperittomat henkilöt ovat pääsääntöisesti alle 50-vuotiaita.

Suomen nykyinen lainsäädäntö turvaa kaikille kiireellisen hoidon. Jotta paperittomien henkilöiden oikeus terveyteen toteutuisi, terveydenhuollon järjestämiseksi ehdotetaan selvityksessä kolmea vaihtoehtoa.

Selvityksen mukaan Suomea velvoittavien ihmisoikeussopimusten ja perustuslain asettamia vaatimuksia vastaisi parhaiten malli, jossa Suomessa oleskelevat paperittomat henkilöt saisivat samat oikeudet julkisiin terveyspalveluihin kuin ne, joilla on kotikunta Suomessa. Tämä käytäntö on voimassa Ranskassa ja Hollannissa.

Toisessa mallissa, joka on käytössä Ruotsissa, paperittomille ulkomaalaisille aikuisille tarjottaisiin vastaavat terveyspalvelut kuin turvapaikanhakijoille, eli kiireellisen hoidon lisäksi muu välttämätön hoito. Paperittomille lapsille turvattaisiin terveyspalvelut samassa laajuudessa, kuin muillekin Suomessa asuville lapsille.

Kolmannessa vaihtoehdossa paperittomille aikuisille turvattaisiin nykyjärjestelmän mukaisen kiireellisen hoidon lisäksi raskauden ja synnytyksen edellyttämä seuranta ja hoito. Paperittomille lapsille turvattaisiin terveyspalvelut samassa laajuudessa, kuin muillekin Suomessa asuville lapsille.

Riippuen valittavasta vaihtoehdosta, tuhannen paperittoman henkilön terveydenhuolto maksaisi arvioilta 690 000-1 200 000 euroa vuodessa. Nykytilanteeseen verrattuna lisäkustannukset olisivat vuosittain noin 300 000-800 000 euroa tuhatta paperitonta henkilöä kohden.

Selvityksen mukaan jatkotyötä tarvitaan muun muassa sen suhteen, miten paperittomat tunnistetaan terveydenhuollossa, kuinka avohoidon lääkekustannukset korvataan ja miten kansanterveyden kannalta keskeisten tarttuvien tautien ehkäisy ja rokottaminen varmistetaan.

Paperittomien henkilöiden terveydenhuoltoa koskeva selvitys luovutettiin peruspalveluministeri Susanna Huoviselle perjantaina 7. maaliskuuta.