Kouvolan Sanomat: Monikulttuurisuudesta tuli kyseenalaistamaton arvo

Kouvolan Sanomat: Monikulttuurisuudesta tuli kyseenalaistamaton arvo 23.3.2014

Suomi on poikkeuksellisen multikulturalistinen eli monikulttuurinen maa, sanoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta.

Tällä kommentilla hän ei viittaa maahanmuuttajien määrään, vaan monikulttuurisuuteen aatteena.

Saukkosen mukaan Euroopassa on Suomen ohella vain muutama multikulturalistinen maa eli Ruotsi ja Iso-Britannia.

— Muualla on vahvempi nationalistinen perintö tai ajatus, että maahanmuuttajille on hyväksi, että he sulautuvat mahdollisimman nopeasti valtaväestöön.

Suomessa noudatetaan vuonna 1999 säädetyn lain periaatetta: yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia, että maahanmuuttajat pystyvät säilyttämään oman kielensä, kulttuurinsa ja identiteettinsä.

Filosofi Jukka Hankamäen mukaan monikulttuurisuudesta on tullut kehityssuuntaus, jota ei saa kyseenalaistaa. Ideologia läpäisee monet yhteiskunnan instituutiot kuten esimerkiksi koulu- ja kirjastolaitoksen. Myös lakiin Yleisradiosta on kirjattu monikulttuurisuuden tukeminen.

— Monikulttuurisuudesta on tullut selvästi poliittinen ohjelma, joka on melkein kaikilla.

Hankamäki katsoo monikulttuurisuuden aatteen yleistymisen alkaneen vuodesta 1989.

— Berliinin muuri murtui, sosialismi tuhoutui, kylmä sota lakkasi ja maailma tavallaan jaettiin uudestaan. Siitä lähti käyntiin valtava globalisaatiovyöry, joka edellytti taloudelta uusia toimia.

Hankamäen mukaan ilmiön varjopuolena on muun muassa se, että suuryritykset ja siirtolaistyövoima ovat syömässä leivän kantaväestöihin kuuluvien perusduunarien pöydästä.