Länsiväylä: Hannu Penttilä: ”Yhteistyö estää ghettojen syntymisen”

Länsiväylä: Hannu Penttilä: ”Yhteistyö estää ghettojen syntymisen” 26.3.2014

Helsinki ja Helsingin seutu ovat onnistuneet pohjoismaalaisittain vertailtuna hyvin maahanmuuttajien kotouttamisessa. Vaikka asuinalueet ovat meilläkin eriytyneet, on tietoisella vuokra- ja omistusasumisen sekoittamisella ehkäisty Tukholman tai Göteborgin lähiöiden kaltaisten ongelma-alueiden synty.

Mutta miten käy tulevaisuudessa, kun seudun väkiluku ennusteiden mukaan kasvaa 1,4 miljoonasta jopa 1,75 miljoonaan. Yksistään Helsingissä lisäykseksi ennustetaan 160 000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä.

Pitkän uran asuntopolitiikassa tehnyt Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä uskoo, että sosiaalinen sekoittaminen toimii jatkossakin. Helsingissä hyväksi koettua kaavaa sovelletaan kaikkien uusien asuinalueiden suunnittelussa.

Olennaisinta kuitenkin on, että uusille asukkaille on töitä.

– Fakta on, että tarvitsemme työvoimaa esimerkiksi hoivatyöhön ja palveluihin. Ylivoimainen osa maahanmuutosta on työperäistä, Penttilä muistuttaa.

– Jos pystymme tarjoamaan töitä, kaikki on kunnossa. Jos taas töitä ei ole, on tilanne kaikille muillekin surkea.

Penttilä huomauttaa, että julkinen valta voi ehkäistä asuinalueiden eriytymistä vain rajallisesti, sillä muuttamista Suomen sisällä ei voida rajoittaa. Päättäjien työkaluista tärkein on kuntarajat ylittävä yhteistyö maankäytössä ja kaavoituksessa.

Helsingissä kokoomus ja vihreät väläyttivät äskettäin pakkoliitosten mahdollisuutta pääkaupunkiseudulle. Demaritaustainen Penttilä ei pakkoon usko, vaan todennäköisintä hänen mukaansa on metropolihallinnon luominen.

– En tietenkään vastusta kuntaliitoksia, mutta jos liitos saa pakon leiman, se ei ole hyvästä.

Toimivalla yhteistyöllä Penttilä haluaa taata kohtuuhintaisen asuntotuotannon.

– Jos tuotanto pysyy vauhdissa, eriytymiskehityskin pysyy hallinnassa. Kohtuuhintainen asuminen on kuitenkin kaikkien suomalaistenkin etu, Penttilä painottaa.

Maankäytössä tarvitaan voimakasta poliittista ohjausta, jotta rakennusyhtiöt eivät pääse sanelemaan tahtia. Nykytilanteessa voittonsa maksimoivat yhtiöt ovat usein olleet suurimmat hyötyjät.

Helsingissä tilanne on tässä suhteessa hyvä, sillä kaupunki omistaa kaksi kolmannesta kaikesta maa-alastaan. Omistustensa ansiosta Helsingillä on naapureitaan parempi asema, kun sopimuksia rakennusyhtiöiden kanssa sorvataan.

– Espoossa kaupunki on pysynyt kohtuuhintaisen rakentamisen tavoitteissa erittäin hyvin, joskin alueellisesti tuotanto ei ole ollut aivan tasapainoista. Vantaalla taas tuleva kehärata tuonee lisävauhtia rakentamiseen, Penttilä arvioi.

Hannu Penttilä
- Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Vastuualueina kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi.
- Tehnyt pitkän uran kuntapolitiikassa ja virkamiehenä Espoossa ja Helsingissä.
- Lukuisia luottamustoimia. Muun muassa Euroopan metropolialueiden verkoston Metrexin puheenjohtaja 2009–2012.
- Täytti hiljattain 60 vuotta. Lahjoitti muistamisten kautta tulleet rahat Vailla vakinaista asuntoa ry:lle.