Itä-Savo: Pääkirjoitus: Tuuletusta asenteisiin ja erilaisuuden pelkoon

Itä-Savo: Pääkirjoitus: Tuuletusta asenteisiin ja erilaisuuden pelkoon 20.3.2014

Kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi joutunut srilankalainen Shakila Dishanayaka pakkaa näinä päivinä pakolaisystäviensä kanssa savonlinnalaisten kauppakasseja ja vie siinä samalla avuliaalla eleellään eteenpäin arvokasta rasisminvastaista viestiä.

Savonlinnan kristillisen opiston ja nuorisoasiain yhteistyöryhmän ideoima paikallinen tempaus on osa Suomen Punaisen Ristin järjestämää rasismin vastaisen viikon valtakunnallista kampanjaa.
Suomalaiset tarvitsevat keväistä tuuletusta asenteisiinsa ja erilaisuuden pelkoihinsa. Apua tarjoavaa ja hyvää tarkoittavaa ihmistä ei yleensä torjuta. Siksi paikallisten marketkauppiaiden kanssa toteutettava yhteistyö toimii oivasti pehmeänä suvaitsevaisuusmuokkauksena.

Afganistanista Iranin kautta Suomeen sotaa paenneen Reza Agahosseinin kokemusten mukaan vanhemmat ihmiset Savonlinnan seudulla ovat suhtautuneet häneen myönteisemmin kuin osa nuorista.
Punainen Risti tietää tämän pätevän yleisemminkin. Siksi se haluaa toteuttaa kampanjaansa tänä vuonna nimenomaan lasten ja nuorten kautta.
Meillä kaikilla on ennakkoluuloja. On kuitenkin tärkeää oppia tunnistamaan ne itsessä ja nähdä, millä eri tavoilla käyttäytymisellämme saatamme syrjiä, kenties tahtomattammekin.
Hyvä on myös aika ajoin asettaa itsensä erilaisen ihmisen asemaan ja miettiä, kuinka itse haluaisi tulla kohdatuksi ja kohdelluksi.

Ehsan Fadakar pitää pienen Piitimen kunnan solidaarista vastaanottoa vielä 25 vuoden jälkeenkin unohtumattomana kokemuksena.
Aftonbladetin kolumnissaan hän muisteli, kuinka Piitime avasi sylinsä, otti koko isättömän iranilaisperheen huomaansa ja antoi koulutusta, työtä sekä naapuriapua ja huolenpitoa. Siinä samalla kuntalaiset hyväsydämisyydellään juurruttivat koko perheestä pikkuhiljaa uutta kotimaataan rakastavia ruotsalaisia.
Hiukan samalla tavalla Savonlinnan ensimmäisiin Irakin kurdipakolaisiin kuulunut Amir Al Take muisteli jokin aika sitten Nojanmaan päiväkodin edesmennyttä enkelimäistä lastenhoitajaansa.
Muistokirjoituksessa Itä-Savossa hän eli uudelleen hetkiä, jolloin hän turvallisessa sylissä tunsi sielunsa nousevan taivaisiin. Oli joku, joka välitti niin paljon, että lapsi uskalsi tuntea itsensä taas lapseksi, oikeaksi lapseksi, vaikka olikin erilainen kuin muut.

Jokaisella meistä on vastuu omasta käytöksestä ja jokaisen on velvollisuus tehdä voitavansa syrjinnän kitkemiseksi.