Svenska Yle: Koivulaakso: Lagen skapar papperslösa

Svenska Yle: Koivulaakso: Lagen skapar papperslösa 14.3.2014
Helsingin Sanomat: "Haluan takaisin töihin"

Baba Jabbi trodde att hans spanska arbetstillstånd skulle fungera i Finland, men hade fel och är nu utvisningshotad. Dan Koivulaakso, aktiv inom nätverket Fri rörelse och fullmäktigeledamot i Helsingfors (VF) menar att det här är ett exempel på otydlig information och en lagstiftning som gör skillnad på folk och folk.

- Paradoxalt så lyfts arbetslösa utlänningar som ett problem, men sedan är lagstiftningen sådan att man inte får jobba här om man är utlänning i vissa fall, säger Koivulaakso.

Han tar upp behovsprövningen som ett stort problem.

- Behovsprövningen gäller vissa branscher. Så det här blir en klassfråga. Om han (Jabbi) vore en utbildad kock på en fin restaurang skulle han ha en möjlighet att klara behovsprövningen och få arbetsuppehållstillstånd. Men snabbmat- pizza- och kebabställen räknas inte till sådana restauranger.

Tanken bakom behovsprövningen är bland annat att det är arbetslösa finländare som ska arbeta på till exempel snabbmatsställen istället för utlänningar.

Dan Koivulaakso nämner asylsökande personer som ett exempel. Han menar att många har skaffat sig arbete och haft lagliga kontrakt, men om de får avslag på asylansökan innebär det också avslag på arbetsuppehållstillståndet.

- Behovsprövningen är ett exempel på hur man producerar papperslösa i Finland, säger han.

Ett krångligt system

Enligt Koivulaakso är hela systemet byråkratiskt och jobbigt.

- Ibland händer sådana här mänskliga katastrofer då man hittar en utländsk arbetstagare som tror sig göra rätt, men som sedan blir utvisningshotad på grund av otydlig information, menar Koivulaakso och hänvisar till Jabbi-fallet.

Så hur ska man lösa det här problemet?

- Har man rätt att vistas i ett land så har man rätt att jobba i landet. Och så tycker jag att ett arbete skulle kunna vara en motivering för att få arbetsuppehållstillstånd, eftersom man blivit anställd och visar att man duger för det arbetet.

________________________________________

Helsingin Sanoamt: "Haluan takaisin töihin"

Baba Jabbi, 29, katselee kädet punaisen hupparin taskuissa, kuinka työ­kaverit panevat paikkoja kuntoon ennen kuin ovet avautuvat asiakkail­le. Muuta hän ei voi, vaikka onkin kuppilan henkilökuntaa. Viranomai­set ovat kieltäneet työnteon, kunnes paperit ovat kunnossa.

"Tässä on kyse myös inhimillisistä erehdyksistä ja kieliongelmista", myöntää Osmo Walden, yksi Fafa's-ravintolan neljästä omistajasta.

Walden kertoi Jabbin tapauksesta keskiviikkona Facebookissa. Nyt hän tutkii otsa rypyssä tämän papereita.

"En suomalaisenakaan ymmärrä, mitä näissä sanotaan."

Pöydän ääressä on Jabbin ja Waldenin lisäksi Doron Karavani, ravinto­lan omistaja hänkin.

Jabbi tuli nelisen vuotta sitten länsiafrikkalaisesta Gambiasta töihin Es­panjaan, joka Suomen tavoin on Euroopan unionin jäsen.

Ravintolatyöt loppuivat eurokriisiin, ja vuosi sitten Jabbi tuli Suomeen, osin Vaasassa asuvan tuttunsa innoittamana.

Sen jälkeen tarvittiin jonkin verran notkumista kahvilassa Sörnäisissä ja roppakaupalla onnea. Niiden ansiosta Jabbi sai naapuruston falafel-ravin­tolasta töitä.

Hänellä oli entuudestaan Espanjasta saatu työlupa ja nyt myös työsopi­mus. Verotoimistosta hän palasi suomalaisen verokortin kanssa.

"Jos kaverilla on verokortti, henkilönumero ja työpaikka, oletin, että kaikki on kunnossa", sanoo israelilaistaustainen Karavani ja korostaa, et­tä Jabbi maksaa veronsa Suomeen.

Työnantaja oli tyytyväinen ahkeraan ja hyväntuuliseen Jabbiin. Kaik­ki sujui, kunnes poliisi ilmaantui ravintolan ulkopuolelle. Poliisit eivät Karavanin mukaan kertoneet, mistä oli kysymys tai ketä he etsivät.

"Olisin voinut heti kertoa heille, että Baba tekee yötyötä", Karavani sa­noo. Lopulta syy selvisi, kun Jabbi viestitti olevansa poliisin hoteissa.

Karavani kertoo ajatelleensa, että teki hyvän työn, kun tarjosi afrikkalai­selle työpaikan. Hän oletti toimineensa sääntöjen mukaan eikä siksi myöhemminkään pannut hanttiin, kun sai monen sadan euron sakot laittoman työntekijän palkkaamisesta.

"En halua taistella järjestelmää vastaan. En vain ymmärrä järjestelmää."

Kysytään järjestelmältä.

Maahanmuuttoviraston työlupa-asiantuntija Anna Hyppönen ei kom­mentoi yksittäistapauksia. Hän kuitenkin kertoo yleisellä tasolla, että pe­riaatteessa espanjalaisella työluvalla saa tulla Suomeen, mutta sillä ei saa tehdä täällä töitä.

Poikkeuksena ovat tietyt tarkoin määritellyt työt, kuten esimerkiksi am­mattilaisurheilu ja marjanpoiminta.

Ravintolatyö ei ole sallittua.

"Viimeistään kolmen kuukauden jälkeen tarvitaan oleskelulupa Suo­meen", sanoo tulosalueen johtajana toimiva Hyppönen.

Maahanmuuttoviraston mukaan vastuukysymykset ovat selkeitä. Työ­nantaja on velvollinen varmistamaan, että työntekijällä on lupa tehdä töitä.

Hyppösen mukaan ilman työlupaa työskentely ei ole este asianmukai­sen luvan saamiselle tulevaisuudessa. Oikeaoppinen tapa olisi hakea oleskelulupaa työnteon perusteella.

Työntekijän oleskelulupia myönnettiin viime vuonna 2 600. Eniten lu­pia saivat ukrainalaiset, joille niitä myönnettiin lähes 700. Toiseksi suu­rin ryhmä olivat venäläiset yli 600 luvalla.

Jabbin mukaan viranomaiset ovat antaneet hänelle pari viikkoa aikaa poistua Suomesta. Nyt hän hakee lupaa ja toivoo parasta.

"Haluaisin vain päästä takaisin töihin. Osmolta olen myös ymmärtänyt, että Suomi tarvitsee veronmaksajia."