Yle: Onko suomalainen maahanmuuttajaa kovempi työntekijä? – Ei ole, sanovat professori ja toimitusjohtaja

Yle: Onko suomalainen maahanmuuttajaa kovempi työntekijä? – Ei ole, sanovat professori ja toimitusjohtaja 21.3.2014

Suomalaiset pitävät itseään ahkerina työntekijöinä, ja sellaisia he tutkimuksien mukaan ovatkin. Ei ole kuitenkaan perusteltua väittää, että maahanmuuttaja olisi yhtään laiskempi.

Maahanmuuttajien työttömyys on selvästi korkeampaa kuin kantaväestöllä. Varsinkin maahanmuuton vastustajat epäilevät usein syyksi työn vieroksumista.

Tutkimuksissa on havaittu, että työhön sitoutuminen on yhteydessä henkilön kotimaan kehitystasoon. Maahanmuuttaja voi olla suomalaista valmiimpi ottamaan vastaan mitä tahansa työtä.

- Vertailevissa tutkimuksissa on huomattu, että kehittymättömissä maissa sitoudutaan työhön vahvemmin toimeentulon vuoksi. Ollaan valmiita tekemään melkein mitä tahansa ja melkein millä tahansa ehdoilla, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta.

- Yleensä he myös pitävät tämän ajattelutavan tullessaan uuteen maahan, hän huomauttaa.

Maahanmuuttaja voi olla työttömyyden uhatessa suomalaista halukkaampi ottamaan vastaan työn kuin työn, vaikka kynnys on matala myös suomalaisella työttömällä. Ervasti korostaa, että on hyvin harvinaista, että työttömyys perustuisi työhaluttomuuteen.

Työnantajat ovat tyytyväisiä

Kaarinalaisessa metallifirmassa on hyviä kokemuksia ulkomaalaisista työntekijöistä. Aimo Virtanen Oy palkkasi ensimmäisen maahanmuuttajataustaisen työntekijän 1990-luvulla. Siitä lähtien hommia ovat paiskineet vietnamilaiset, kiinalaiset, itäeurooppalaiset ja Baltian maista tulleet työntekijät.

- Suurin ongelma työn saamisessa on kieli, sanoo 43-vuotias Phan Phuc.

Hän tuli Suomeen Vietnamista vuonna 2001. Aimo Virtasen palveluksessa Phan Phuc on ollut yli kymmenen vuotta. Hän taivuttaa työkseen yrityksen valmistamia metalliosia. Työ vaatii tarkkuutta ja Virtanen kehuu Phan Phucia äärimmäisen hyväksi työntekijäksi.

- Jokainen heistä on tullut itse kysymään työtä henkilökohtaisesti, vastaa yrityksen toimitusjohtaja Pekka Virtanen, kun häneltä kysytään mielipidettä ulkomaalaisten halusta tehdä töitä.

Virtasen mukaan ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä ei työnteossa juuri ole eroja. Ongelmia tuottavat lähinnä kulttuurien erot kommunikoinnissa. Esimerkiksi tietty ele saattaa tarkoittaa toisessa kulttuurissa ihan muuta kuin suomalaisessa.

- Onhan tämä avartanut omaakin maailmankuvaa, Virtanen hymähtää.

Heikki Ervasti toteaa, että työnantajat haluaisivat lisätä maahanmuuttoa.

- Tämä viittaa siihen, että heillä on hyviä kokemuksia. Työnantajilta kerätty tieto maahanmuuttajista on ollut myönteistä, hän sanoo.

Kuka on lopulta laiska, vai onko kukaan?

Vaikka rikkaassa maassa elävän suomalaisen sitoutuminen työhönsä voi olla maahanmuuttajaa heikompaa, matalasta työmoraalista ei voi suomalaisiakaan syyttää.

- Eurooppalaisessa vertailussa ainoastaan tanskalaiset ovat suomalaisten edellä. Pohjoismaissa usein puhutaan protestanttisesta työetiikasta, eli otsa hiessä sinun on elantosi ansaittava, sanoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti.

Työhön sitoutuminen on erilaista eri maiden välillä. Köyhissä maissa työhön sitoudutaan siksi, että siitä saadaan toimeentulo. Rikkaammissa maissa työhön sitoutumiseen vaikuttavat enemmän työn sisältö, mielekkyys ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.

Ervasti korostaa, että työttömyyttä ei nähdä mieluisana vaihtoehtona juuri koskaan – on kyse sitten kantaväestöstä tai maahanmuuttajista.

- Työttömyys on niin epämiellyttävä olotila, ettei sitä vapaaehtoisesti haluta, hän sanoo.