Uudenmaan liitto: Mikä saa osaavan maahanmuuttajan jäämään?

Uudenmaan liitto: Mikä saa osaavan maahanmuuttajan jäämään? 19.3.2014

Ihmiset liikkuvat yhä enemmän työn perässä. Uudenmaan liiton EXPAT-hanke selvitti, kuinka pitää kiinni osaavasta kansainvälisestä työvoimasta ja auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan.

Työvoiman liikkuvuudella on yhä suurempi taloudellinen merkitys: Uusimaa ja Suomi tarvitsevat osaavia maahanmuuttajia. Tulokkaita riittää, sillä työ- ja elinkeinoministeriö ennustaa, että Suomessa asuu vuonna 2030 jo puoli miljoonaa ulkomaalaista. Tuhannen taalan kysymys on, millä kansainvälisten osaajien joukko saadaan jäämään.

Uudenmaan liitto toimi vetäjänä hiljattain päättyneessä EXPAT-hankkeessa, jossa tuettiin kansainvälisen työvoiman ja opiskelijoiden kotoutumista Itämeren alueella. Tavoitteena oli parantaa alueiden kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä panostamalla ulkomaalaisten osaajien sopeutumiseen.

”Jotta Uusimaa hyötyisi parhaiten osaavista maahanmuuttajista, meidän on kyettävä tarjoamaan heille elinympäristö, johon on helppo kotiutua”, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Christine Chang Uudenmaan liitosta.

EXPAT-hankkeessa tehdyssä kyselyssä selvisi, että Uudellemaalle asettuneet ulkomaalaiset kaipaavat parempaa sosiaalista yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan. Heiltä puuttuu sellaisia verkostoja ja tapaamispaikkoja, joiden avulla he voisivat kokea olevansa osa uuden kotimaansa yhteisöä.

Maahanmuuttajille on tälläkin hetkellä tarjolla runsaasti palveluja ja aktiviteettejä, mutta tieto niiden olemassaolosta ei välity. EXPAT-hankkeen tulokset osoittavat, että viestintää olisi tärkeä kehittää niin, että nykyiset palvelut tavoittaisivat kohderyhmänsä paremmin.

”Hyviä käytäntöjä löytyy esimerkiksi Alankomaiden Haagista, jossa järjestetään muun muassa tervetuliaistilaisuus kaikille uusille maahan saapuneille”, Christine selvittää.

Maahanmuuttajille kohdennettujen palvelujen lisäksi tarvitaan myös sellaisia vapaa-ajan palveluita, jotka tuovat maahanmuuttajat yhteen paikallisten kanssa. Erilaisten liikunta- ja harrastusryhmien on todettu soveltuvan hyvin tähän tarkoitukseen.

Ammatilliset yhteydet heikkoja

Henkilökohtaisten sosiaalisten suhteiden lisäksi maahanmuuttajat kaipaavat myös vahvempia ammatillisia kontakteja. Työssäkäyvien ulkomaalaisten yleisimpiä haasteita ovat suomen kieli, oman osaamisen ylläpito ja ammatillisten verkostojen luominen.

”Tällä hetkellä Suomessa tarjotaan työelämän sopeutumispalveluita vain työttömille, vaikka kysyntää olisi myös työssäkäyvillä maahanmuuttajilla. Näiden palveluiden lisäksi tarvitaan ohjelmia, joilla ulkomaalaiset opiskelijat löytävät helpommin ensimmäisen työpaikkansa. Myös työnantajat tarvitsevat tukea ulkomaalaisen osaamisen hyödyntämisessä”, Christine luettelee.

Eritasoisiin tarpeisiin vastattava

Onnistunut kotoutuminen alkaa perusasioista. Maahantulo, asuminen ja muut perustarpeet on hoiduttava sujuvasti. Tämäkään ei yksin riitä. Jotta osaava maahanmuuttaja jäisi uuteen kotimaahansa, on hänelle annettava mahdollisuus toteuttaa itseään kaikilla elämänalueilla. Ja mitä enemmän ulkomaalaisia asettuu Uudellemaalle, sitä enemmän palveluita he tarvitsevat.

”Jos Uusimaa haluaa pitää kiinni osaavasta kansainvälisestä työvoimasta, on meidän luotava kokonaisvaltainen lähestymistapa työvoiman liikkuvuuteen ja tuotettava palveluita, jotka vastaavat maahanmuuttajan tarpeisiin kaikilla tarvehierarkian tasoilla”, Christine summaa.


Lue Christine Changin artikkeli EXPAT-hankkeen tuloksista Uudellamaalla. Artikkeli on ilmestynyt Helsingin seudun suunnat -julkaisussa.

Tutustu EXPAT-hankkeen loppuraporttiin