Iltalehti: Paperittomien hoidossa riskejä

Iltalehti, pääkirjoitus: Paperittomien hoidossa riskejä 18.3.2014

Lähes ilmainen mutta laadukas hoito toimisi vetovoimatekijänä maailman sairaille.

Suomessa majailee tällä hetkellä laittomasti tai ilman papereita noin 2 000-3 000 henkilöä ja lisäksi vaihteleva määrä romanikerjäläisiä EU-maista. Näille "paperittomille" vaaditaan julkisia terveydenhoitopalveluja. Tähän joukkoon kuuluvat lähinnä EU:n ulkopuolelta tulleet, joilla ei ole Suomessa oleskelulupaa. Toinen pääryhmä ovat Romanian ja Bulgarian romanit sekä kolmas sellaiset ulkomaalaiset opiskelijat, joilla ei ole vakuutusta sairauden varalle.

Suomeen muista EU-maista työhön tai työnhakuun muuttaneet perheenjäsenineen saavat samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin Suomen kansalaiset. Myös hoitomaksut ja lääkekorvaukset ovat samat. Normaalisti potilaan hoito edellyttää henkilöllisyyden tunnistamista ja asumista maassa, mutta paperittomien ihmisten kohdalla identifiointi on ongelmallista. Heillekin toki tarjotaan kiireellinen hoito, mutta kiireettömän saati jatkohoidon antamiselle ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta.

Sosiaali- ja terveysalan eettisiä ja periaatteellisia kysymyksiä pohtiva neuvottelukunta (ETENE) pitää paperittomien hoitoa riittämättömänä ja tilannetta eettisesti kehnona. ETENE vaatii paperittomille annettavaksi kiireellisen hoidon lisäksi myös "muuta välttämätöntä hoitoa jatkohoitoineen". Paperittomien ihmisarvo on tunnustettava ja heidän terveyspalvelunsa selkiytettävä lainsäädännöllä.

Mutta vaikka hyvää sydäntä olisikin, ei hoidon lisääminen ole silti ongelmatonta. Monet infektiosairauksien parissa työskentelevät terveysalan ammattilaiset ovat huolissaan. Hoitojärjestelmämme kamppailee tiukentuvien säästötarpeiden ja resurssipulan paineessa. Kustannusten lisäksi asiantuntijat näkevät myös kansanterveydellisiä riskejä. Jos Suomi alkaisi verovaroin hoitaa ulkomaalaisia myös ei-kiireellisissä sairauksissa, odotettavissa olisi sairaiden ulkomaalaisten määrän merkittävä kasvu.

Vuosikymmenten järjestelmällisen ja mallikelpoisen työn tuloksena Suomi on saanut useimmat tartuntataudit kuriin ja jopa kokonaan kitkettyä, tärkeimpänä niistä tuberkuloosi. Myös HIV-tartuntojen lisäys on aisoissa. Hyvän tilanteen ylläpitäminen vaatii tartuntariskin minimointia pitämällä tautien esiintyvyys mahdollisimman matalana. "Terveysturismi" olisi vakava riski kansanterveydelle.

Suuri osa Suomen ulkomaalaisista on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Vastoin virkamiesjohdon esitystä ja maan hallituksen kuntia koskevaa säästölinjausta Helsingin terveyslautakunta päätti marraskuussa, että kaupunki tarjoaa kiireellisen hoidon lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut samaan hintaan kuin kaupunkilaisille. Tämä linjaus on johtamassa helposti valtakunnalliseen ohjeistukseen. Terveydenhoitojärjestelmämme uhkaa rapautua ilman tällaisia ylimääräisiä kustannuksia ja terveysuhkiakin.