Helsingin Sanomat: Kaddorien perheen haaveena on saada koti Suomesta

Helsingin Sanomat: Kaddorien perheen haaveena on saada koti Suomesta 28.3.2014
MTV3: Syyrialaiset suomalaisten syynissä
MTV3: MTV Uutislive klo 13.30: Näin Suomeen tulevia pakolaisia valitaan – suora raportti Jordaniasta
MTV3: MTV Jordaniassa: Suomeen hakevia pakolaisia haastatellaan
MTV3: SPR: Syyrian olosuhteet äärettömän vaaralliset
Svenska Yle: "Vi kommer om Finland och Gud så vill"
Svenska Yle: Jessica Stolzmann: Är jag en av femhundra?
Hbl: Deras öde ligger i Finlands händer

Nelivuotias Abdelaziz Kaddor muistaa kotoa polkupyöränsä ja uima-al­taan. "Isä puhalsi minulle kellukkeet", hän selittää innoissaan.

Koti uima-altaineen on jäänyt sisällissodan repimään Syyriaan. Puolitois­ta vuotta sitten kotimaastaan paennut perhe ei tiedä, onko se pystyssä vai ei. Nyt perhe toivoo saavansa uuden kodin Suomesta.

Toiveen toteutuminen riippuu enää suomalaisviranomaisten haastatte­lusta, jota perhe odottaa Jordanian pääkaupungissa Ammanissa. Isä Wissam ja äiti Ihlas Kaddor istuvat isossa virastorakennuksessa likaisil­la vaaleanruskeilla muovituoleilla, joiden ympäri lapset juoksevat.

Perhe on odottanut haastattelua aamusta asti.

"Toiveemme ovat korkealla, olemme hyvin optimistisia", Wissam Kad­dor selittää.

"Jos emme pääse Suomeen, tulemme surullisiksi", vaimo sanoo.

Kaddorien kohtalosta päättää pian joukko maahanmuuttoviraston, ely-keskusten ja suojelupoliisin virkamiehiä. He ovat matkustaneet Am­maniin varta vasten haastattelemaan ja valitsemaan 250 syyrialaista kiin­tiöpakolaista, joille Suomi on päättänyt avata uuden elämän.

Syyrian hädän takia Suomen pakolaiskiintiötä kasvatettiin tänä vuonna 300:lla, 1 050:een. Kaikkiaan syyrialaisia kiintiöpakolaisia on määrä tul­la 500.

Syyrialaisille on saatu tavanomaista paremmin kuntapaikkoja: lähes kai­kille on paikka valmiina. Muuttamaan pakolaiset päässevät aikaisintaan syksyllä.

Suomeen tulevat pakolaiset ovat kuitenkin vain pisara syyrialaispakolais­ten valtameressä. Syyrian sisällissodassa on kuollut lähes 150 000 ihmis­tä, ja ulkomaille on paennut ainakin 2,5 miljoonaa ihmistä.

Esivalinnan Suomeen tulevista pakolaisista on tehnyt YK:n pakolaisjär­jestö UNHCR. Suomalaisviranomaisten haastatteluissa pyritään valitse­maan sekä ihmisiä, joilla on erityisen suuri avuntarve, että niitä, joiden edellytykset kotoutua ovat hyvät, kertoo haastatteluissa mukana oleva Susanne Tengman Maahanmuuttovirastosta. Hän on turvapaikkayksi­kön tulosalueen johtaja.

Haastatteluissa kysellään muun muassa terveydentilasta, koulutuksesta ja työhistoriasta. Myös motivaatiota tutkitaan, sillä se vaikuttaa kotoutu­miseen.

"Kysymme ensinnäkin sitä, haluavatko he tulla Suomeen", Tengman ker­too.

"Vaatii paljon omaa tahtoa ryhtyä yhtäkkiä uudessa maassa rakenta­maan elämää."

Ainakin Kaddorit ovat innoissaan. He ovat jo tutkineet Suomea inter­netistä. He tietävät suuret metsät ja neljä vuodenaikaa. Heistä maa vai­kuttaa hyvin kauniilta.

"Toivomme, että pärjäämme hyvin. Emme tuota teille pettymystä", Wis­sam Kaddor sanoo.

Molemmat vanhemmat ovat innokkaita tekemään mitä tahansa työtä Suomessa. Isällä oli Syyriassa oma autokauppa. Äiti työskenteli sairaalas­sa sihteerinä.

Ennen sotaa heillä oli hyvä elämä. Pommitusten ja sieppausuhan takia se piti kuitenkin jättää taakse.

Jordaniassa perhe on pudonnut YK:n hyväntekeväisyyden varaan. Työlu­pia ei ole, ja toimeentulo on niukkaa.

Suomeen he haluavat, jotta saisivat elämän vihdoin takaisin normaalei­hin uomiinsa.

"Täällä emme tiedä, mitä huominen tuo tullessaan", Wissam Kaddor sa­noo. "Emme halua muuta kuin rauhallisen ja vakaan elämän lapsillem­me."

Haastattelu suomalaisviranomaisten luona kestää melkein kaksi tuntia.

Illan jo hämärtyessä huoneesta tulee ulos uupuneen näköinen perhe.

"Jos Jumala suo, suomalaiset hyväksyvät meidät", Wissam Kaddor huo­kaa.

Sylissä rötköttää Abdelaziz. Pitkä päivä on uuvuttanut pojan. Hän nuk­kuu nojaten isän olkapäähän.

___________________________________

MTV3: Syyrialaiset suomalaisten syynissä

Pientä linja-autojen odotushallia muistuttavassa salissa istuu muutama väsyneen oloinen perhe. Lapset kirmaavat ympäriinsä, Heidän äänensä kimpoilevat kivisestä lattiasta.


YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on esittänyt heitä Suomen viranomaisille osana tämän vuoden pakolaiskiintiötä. Syyriasta tulee Suomeen tänä vuonna 500 pakolaista. Heistä 300 tulee aiemmin sovitun 750 kiintiöpakolaisen lisäksi.

Jordanian pääkaupungissa Ammanissa on parhaillaan Maahanmuuttoviraston, Suojelupoliisin ja kuntien edustajia haastattelemassa pakolaisia. Prosessi kestää reilut kaksi viikkoa.

Yhtä perhettä haastatellaan keskimäärin puolitoista tuntia.

Tämän lisäksi pakolaiset saavat annoksen perustietoutta Suomesta.

- Meille myös kerrottiin kotiuttamisohjelmasta, oikeuksistamme ja velvollisuuksistamme, toteaa kahden tyttären isä Muallem Muhammad Said Balish, joka joutui jättämään perheineen kotiseutunsa Homsin kaksi ja puoli vuota sitten.

Pakolaisilta kysytään muun muassa miksi he lähtivät Syyriasta, miksi haluavat pois Jordaniasta ja nimenomaan Suomeen.

- En valinnut Suomea, (UNHCR) kysy meiltä haluammeko sinne, hän toteaa. Said Balish on ammatiltaan kokki. Jos Suomesta ei keitiöhommia löydy, hän sanoo olevansa täysin valmis tekemään muutakin

Said Balish pitää Suomea toisena kotimaanaan, mutta juuret ovat Syyriassa. Paluu sinne on mahdollista ehkä kymmenen vuoden päästä.

Sota jatkuu ja infrastruktuuri on hajalla.

Suomalaisviranomaiset pitävät Ammanissa matalaa profiilia. Muutaman tunnin odottelun jälkeen Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n tiloissa he avaavat sanaisen arkkunsa.

- Henkilöt ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, ovat uudelleensijoituksen tarpeessa, sitten arvioidaan kotoutumismahdollisuudet, ja katsotaan ettei ole yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liityviä asioita, listaa ylitarkastaja Monica Harju Maahanmuuttovirastosta.

Hastateltaviksi on esitetty pakolaisperheitä, ei yksittäisiä henkilöitä. Harvalla hastateltavista on sukulaisia Suomessa.

Syyrialaisten määrä Suomessa on hyvin pieni länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna.

Nyt haastateltavat pakolaiset saapunevat Suomeen alkusyksystä.

---

Yksi uhri on tragedia, miljoona on tilasto. Nämä hirmuhallitsija Josif Staliniin liitetyt sanat uhkaavat jättää Syyrian ja syyrialaisten kärsimykset valtavien lukujen taakse - yhä kasvaviksi tilastoiksi.

150 000 kuollutta, yhdeksän miljoonaa maan sisäistä tai rajat ylitänyttä pakolaista. Puolet 22 miljoonasta syyrialaisesta elää köyhyysrajan alapuolella. Ja niin edelleen. Itsekin tulee tarttuneeksi helposti lukuihin. Niitä kysytään kaikilta. Luvut ovat konkreettisia, mutta persoonattoman betonisia.

Syyrian naapurimaa Jordania on ollut pitkään kovilla pakolaisvyöryn alla. Täällä voi puhua vyörystä, ei vain virrasta.

Luvun takana on aina yhden ihmisen ja hänen lähiomaistensa kohtalot.

Itäisessä Ammanissa asuu paljon syyrialaisia, koska vuokrat ovat siellä huokeampia kuin pääkaupungin monessa muussa osassa.

Sen yhden kujan päässä sijaitsevassa Unicefin tukemassa epävirallisessa koulukeskuksessa saavat oppia koulunsa pakosta kesken jättäneet. Isä ja äiti joutuivat pakenemaan, lasten kaverit ja leikkipaikat jäivät.

Vartunemmilla sota on vienyt kalliita vuosia pulpetin ääressä.

Nuorilla on unelmia. Lääkäri, tiedemies. Toivon sydämestä että heistä ei tule kadotettua sukupolvea.

Luokissa opetetaan niin tietokoneen käyttöä, englantia, matematiikkaa kuin arabiaa. Pihalla pojat opiskelevat maanviljelyä, kasvattavat linssejä ja muita paikallisia perinteisiä herkkukasveja. Pieni kasvimaa oli erään oppilaan oma idea.

Koulun johtaja Sabah Halasa esittelee toimistonsa seinällä olevia tauluja: kuurojen oppilaiden maalaamia. Koulun kuorossa laulaa yksi kuuro, toinen on mukana näytelmässä.

Yksi sisäseinistä elää kirkkaissa väreissä. Sitä maalaa siveltimellä hiljainen mies. Hän on irakilainen teatteriohjaaja, minulle sanotaan.

17-vuotias Nuri (nimi muutettu) oli rohkeasti tarjoutunut haastateltavaksi kertomaan elämästään ja haaveistaan. Tätä tarinaa on kuitenkin vaikea laittaa tv-juttuun, koska Nuri vetätyi viime hetkellä.

Hänen setänsä on virunut hallituksen vankilassa Syyriassa vuoden päivät. Vuoteen hänestä ei ole kuulunut mitään. Esiintyminen tv:ssä voisi tarkoittaa sedälle huonoa, jos pahinta ei ole vielä tapahtunut.

Olisin niin halunnut kuulla, mitä eteläisestä Syyriasta kotoisin ollut teinityttö haluaa isona. Pojat haaveilivat minulle noista tiedemieshommista.

Maailma heillä kaikilla on hajonnut. Kotiin ei pääse, on kasvettava aikuiseksi toisten mailla, toisten autettavana. Mutta onneksi on niitä toisia, jotka välittävät, luvuista huolimatta.

Janne Hopsu / MTV Uutiset


________________________________________


MTV3: MTV Uutislive klo 13.30: Näin Suomeen tulevia pakolaisia valitaan – suora raportti Jordaniasta

MTV Uutislivessä keskustellaan tänään pakolaisasioista.

Ulkomaantoimittajamme Janne Hopsu on parhaillaan Jordaniassa, jossa Suomen maahanmuuttovirasto on haastattelemassa Suomeen tulevia pakolaisia.

Hopsu kertoo suorassa nettilähetyksessä muun muassa siitä, millainen valintaprosessi on sekä millaisia odotuksia Suomeen tulevilla pakolaisilla on.

Lähetyksessa Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo pakolaisten kotouttamisesta pienessä suomalaiskaupungissa.

Närpiö vastaanottaa tänä vuonna 20 kiintiöpakolaista joko Syyriasta tai muualta.

Toimittajamme Janne Hopsu on parhaillaan Jordaniassa Zaatarin pakolaisleirillä, jonka tunnelmista ja oloista hän myös raportoi. Syyrian rajan tuntumassa sijaitsevan Zaatarin alue kasvaa nopeasti. Varsinkin Syyriasta tulleiden ihmisten tilanne on todella huono.

Mukana keskustelussa on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi, joka kertoo omista kokemuksistaan maailman kriisialueilla sekä syyrialaisten tilanteesta.

Löövin kanssa pohditaan myös sitä, miten suomalaisten kiristyvä talous vaikuttaa auttamishaluihin ja asenteisiin maahanmuuttoa kohtaan.

Lähetyksen juontaa Mari Sarolahti.

_____________________________________________


MTV3: MTV Jordaniassa: Suomeen hakevia pakolaisia haastatellaan

Toimittajamme Janne Hopsu on parhaillaan Jordaniassa Zaatarin pakolaisleirillä. Leirillä on myös edustajia maahanmuuttovirastosta, suojelupoliisita ja vastaanottajakunnista. He haastattelevat Suomeen hakevia pakolaisia.

– Haastattelut ovat Ammanissa ja kestää keskimäärin puolitoista tuntia. hakijoilta kysytään muun muassa, miksi he lähtivät Syyriasta, miksi he tulivat Jordaniaan ja miksi he haluavat Suomeen, Hopsu kuvaa valintaprosessia MTV Uutislivessä.

Hopsun leiriltä saaman kokemuksen mukaan pakolaiset tietävät todellä vähän Suomesta.

– He hakevat Suomeen, koska YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ehdottaa Suomea. Eivät he tiedä Suomesta paljon. Ruotsi tunnetaan paremmin, koska siellä on suuri syyrilaisyhteisö, Hopsu kertoo.

Syyrian rajan tuntumassa sijaitsevan Zaatarin alue kasvaa nopeasti. Varsinkin Syyriasta tulleiden ihmisten tilanne on todella huono. Leirin olosuhteet ovat kuitenkin yllättävän hyvät.

– Pikkuhiljaa täällä on siirrytty teltta-asumisesta konttiasumiseen. Ihmiset ovat selvästi asettumassa aloilleen. He ovat huomanneet, ettei kotiinpaluu tapahdu pitkään aikaan, Hopsu kuvailee.

Syyriassa sadattuhannet ihmiset ovat loukussa sisällissotaa käyvien osapuolten ristitulessa ja humanitaarisen avun ulottumattomissa.

– Pakolaisleiriläiset ovat siinä mielessä onnellisia, että ruokaa ja juomaa saa joka päivä tietyn määrän. Ihmisten perustarpeet pysytään tyydyttämään, Hopsu arvioi.


_____________________________________________

MTV3: SPR: Syyrian olosuhteet äärettömän vaaralliset

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi arvioi Syyrian olosuhteita äärettömän vaarallisiksi ja epäinhimillisiksi.

MTV Uutislivessä vierailleen Löövin mukaan Syyria on vaarallisimpia toimintaympäristöjä, missä avustustoimintaa on ollut.

– 34 Syyrian Punaisen puolikuunavustustyöntekijää on surmattu avustustehtävissä. Se on äärettömän vaarallista ja epäinhimillistä, Löövi kuvailee avustusjärjestöjen toimintaympäristöä.

Löövin mukaan Syyrian tekee erityisen vaaralliseksi myös se, että siellä avustustyöntekijöitä ammutaan tarkoituksella kohti.

– Ja sitä on tehnyt molemmat osapuolet, Löövi lisää.

Avustustyöntekijöiden pelottelu ja uhkaaminen on johtanut siihen, että apu ei pääse perille sitä tarvitsevien luo.

Syyriassa sadattuhannet ihmiset ovatkin loukussa sisällissotaa käyvien osapuolten ristitulessa ja humanitaarisen avun ulottumattomissa.

_____________________________________________

Svenska Yle: "Vi kommer om Finland och Gud så vill"

Finland väljer som bäst de första syriska kvotflyktingarna. I Jordaniens huvudstad Amman intervjuas och granskas syrier på löpande band av finländska myndigheter. Intervjuerna varar i två veckor och om några månader ska 250 syrier få löfte om ett hem i Finland.

I ett väntrum i en välbevakad byggnad i Amman sitter Wissam med sin fru Ihlas och deras två barn. Man ser på långt håll att de är nervösa och deras barn har svårt att sitta stilla. De har väntat i flera timmar.

Om en stund kommer de finska myndigheterna att kalla in dem för en intervju. FN:s flyktingorgan UNHCR har föreslagit att Finland ska ta emot dem som kvotflyktingar.

- Vi skulle gärna flytta till Finland, säger Wissam. Vi vill ha trygghet och vi vill ge våra barn ett gott liv.

Hustrun Ihlas nickar och säger att det viktigaste är barnen. Hon vet inte så mycket om Finland, men hon har sett att det är ett vackert land.

- Vi har sett på internet att där finns sjöar och skogar.

Femåriga sonen Abdel Aziz blir ivrig och säger att han vet att det finns snö i Finland. Han har sett det på en bild. Han undrar om det också finns ubåtar.

Wissam och Ihlas tycker att det viktigaste är att barnen får gå i skola och att de själva hittar jobb. I Jordanien kan de inte stanna eftersom det inte är tillåtet för syrier att jobba.

Bilförsäljare

Wissam var en gång en av Damaskus mest framgångsrika bilförsäljare. De levde flott i en av stadens rikare stadsdelar.

Men då kriget började blev livet svårt. Efter att Wissam blev kidnappad av en man som ville stjäla hans bil bestämde de sig för att fly.

- Nästa gång det hade hänt skulle jag kanske inte ha blivit frisläppt, säger han.

Noggrann granskning

Efter en liten stund blir de inkallade av de finska myndigheterna. I rummet sitter en uttagningsdelegation från Finland som ska granska flyktingarna. Här finns representanter från Migrationsverket, kommunen och Skyddpolisen.

Journalister är inte välkomna att följa med intervjuerna och myndigheterna vill inte avslöja vilka frågor de ställer.

Kriteriet är ändå att flyktingarna ska vara särskilt utsatta och sårbara, säger Monica Harju som är överinspektör på Migrationsverkets asylenhet.

- Vi utreder behovet av skydd och möjligheterna att integreras i Finland. Skyddspolisen i sin tur vill vara säker på att flyktingarna inte utgör ett hot mot allmän ordning och säkerhet i Finland.

De flesta får komma

Migrationsverket väljer på den här resan ut 250 syriska kvotflyktingar, senare i maj kommer ytterligare 250 syrier att väljas ut. Allt som allt intervjuas tjugo procent fler än de som antas.

Harju säger att de flesta klarar intervjun men att det alltid finns några som inte blir valda.

- Det finns ibland familjer som inte själva är säkra på att de vill komma och då kan det vara svårt att integrera dem.

Ibland finns det också de som inte klarar Skyddspolisens kriterier, men de kriterierna vill inte myndigheterna kommentera desto mera.

För dem som blir uttagna finns det redan platser i kommunerna. Så fort kommunerna har ordnat bostäder åt dem kan de komma till Finland. Sannolikt på hösten.

Trötta men nöjda

Efter en två timmar lång intervju öppnas dörren och ut ur rummet kommer en trött familj. Barnen bärs ut av sina föräldrar som ännu orkar le vänligt åt några nyfikna journalister.

- Det gick bra. De frågade varför vi hade flytt och vad vi vill göra i Finland. Om bara Finland och Gud vill så kommer vi, säger Wissam.


Kvotflyktingar:
- Finland samarbetar med FN:s flyktingorgan UNHCR om att ta emot kvotflyktingar, som anses särskilt utsatta och sårbara och därför har flytt utomlands.
- Riksdagen beslutar i samband med budgeten om storleken på följande års flyktingkvot. Finland har sedan år 2001 tagit emot 750 kvotflyktingar i året.
- I år tar Finland emot en tilläggskvot på 300 flyktingar från Syrien. Allt som allt tar Finland i år emot 500 syriska kvotflyktingar.
- Asylsökande är personer som söker asyl i Finland, medan kvotflyktingar är flyktingar som valts ut av UNHCR och Finland.
- UNHCR samlar information och föreslår för Finland vilka flyktingar de skall ta i sin kvot.
- Migrationsverket gör tillsammans med integrationsexperter från kommunerna och med skyddspolisen en uttagningsresa för att intervjua kandidaterna personligen.
- Systemet med kvotflyktingar löper helt utanför övrig asylinvandring.
- De länder som 2012 tog emot flest kvotflyktingar var USA (53 053), Australien (5 079) och Kanada (4 755).
- Sverige tar i år, liksom i fjol, emot 1 900 kvotflyktingar.

Källa: Migrationsverket, UNHCR


___________________________________________

Svenska Yle: Jessica Stolzmann: Är jag en av femhundra?

Föreställ dig att bli intervjuad för att få ett nytt hemland. Föreställ dig att du för första gången träffar människor från det land dit du ska flytta.

I dessa dagar åker en delegation från Finland för att granska dig och se om du skulle passa in.

Du vet knappt något om landet. Du har kanske hört att där är kallt och mörkt om vintern. Att det är dyrt att bo där.

Ännu vet du inte att barnen i ditt nya hemland går till simhallen på skoltid för att simma och bada bastu. Du vet inte att de ska lära sig skida. Att nästan alla kvinnor i det nya landet jobbar. Att folk tycker om att supa sig fulla.

Nervösa dagar

Det är nervösa dagar för de 250 syriska flyktingar i Jordanien som UNHCR vill placera i Finland. I månadsskiftet ska de intervjuas och granskas av finländska myndigheter på plats i Amman.

Skyddspolisen och integrationsexperter från kommunerna kommer tillsammans med våra migrationsmyndigheter att syna dem noggrant.

De som klarar uttagningen kommer hit redan om några månader. Till sitt nya hem, i en liten eller medelstor stad, någonstans i Finland.

Vi finländare bryr oss om syrierna. Förutom att vi tar emot tvåhundra syriska kvotflyktingar har vi bestämt oss för att ta emot en tilläggskvot på trehundra syrier. Och för alla femhundra finns det redan en plats i kommunerna.

Annat är det med flyktingarna från Sudan, Kongo eller Afghanistan, som har fått löfte om att komma till Finland men som ingen kommun har velat ta emot.

Vårt bidrag kan vara avgörande

Femhundra syriska kvotflyktingar är en fin siffra. Om man sätter den i relation till vår folkmängd kan vi jämföra oss med till exempel Tyskland som ligger i topp i Europa när det gäller flyktingmottagning.

Femhundra personer är ändå en mycket liten andel av alla syrier på flykt. De sista fem dagarna i november flydde 12 000 syriska flyktingar till Libanon. Det betyder hundra flyktingar i timmen. Bara till Libanon.

Vi tar emot lika många i året som under bara några timmar flyr över gränsen. Vårt bidrag är en droppe i havet men ändå avgörande för den som får skydd.

Ett av de stående argumenten är att vi ändå inte kan rädda alla, så varför besvära oss överhuvudtaget. Andra är att det inte är vårt fel att de krigar och att det är bättre att hjälpa dem i sitt hemland.

Vi kan göra mycket mer

Det är klart att vi inte kan hjälpa alla, men vi kan hjälpa fler. Vi kan göra så mycket mer. Jag vet för jag har druckit många koppar kaffe med syriska flyktingar i Finland. När man kommer dem inpå livet får siffrorna i flyktingstatistiken ett ansikte.

Det finns flera syrier i Finland som gärna skulle ta emot sina släktingar här. En syrisk mamma med två barn i Vanda säger att hon inte kan förstå varför hennes man inte får komma hit. En syrisk kvinna i Helsingfors, som har bott här länge, har kunnat bjuda in sina syskon med familjer titt som tätt innan kriget började. Nu går det inte längre.

De här släktingarna vill uttryckligen komma till Finland. De har sina nära och kära här och de har hört mycket gott om vårt land. Skulle det inte vara lätt och billigt att integrera dem då de redan har ett nätverk här?

Det är inte så våra myndigheter tänker. De syriska släktingarna kan inte få visum, för de uppfyller inte kraven, säger man på Utrikesministeriet. De kan bland annat inte bevisa att de åker tillbaka hem till Syrien igen. Våra myndigheter vet att de inte är på väg hit för att semestra utan för att ansöka om asyl.

Vill vi så kan vi

EU har krävt att Finland och andra länder ska vara mer generösa i sin flyktingpolitik, speciellt då det gäller syrier. Ett av kraven har uttryckligen varit att göra det lättare för familjemedlemmar att komma hit.

Och det är egentligen bara fråga om vilja. För om vi vill, kan vi bevilja syrierna humanitära visum. Det såg vi i fallet Lana, den fyraåriga syriska flickan, som till en början inte beviljades inresedokument till Finland. Till slut kunde hon ändå komma hit till sina släktingar med hjälp av just humanitärt visum. Inga lagändringar behövdes.

Men finns det fler fall där vi har visat generositet och humanitet?

Endast ett fåtal, säger man på Utrikesministeriet, som beviljar visumen. Regeln är att de som lyckas ta sig till de finländska ambassaderna och vill komma hit till sina släktingar förpassas till flyktinglägren och UNHCR.

Sedan kan de försöka komma hit som kvotflyktingar. Det fanns femhundra sådana chanser. Men de har alla gått för i år.