Kainuun Sanomat: Torstaivieras: Suomi voi varsin hyvin maahanmuuton kasvaessa

Kainuun Sanomat: Torstaivieras: Suomi voi varsin hyvin maahanmuuton kasvaessa 13.3.2014

Kun kasvoin nuorena Yhdysvalloissa, maahanmuuttajien kulttuurinen ja etninen moninaisuus olivat tavallisia jokapäiväisiä asioita. Vaikka jotkut eivät toivoneet erilaisia etnisiä ryhmiä omalle asuinalueelle, harvoin kukaan katsoi maahanmuuttoa haitallisena ilmiönä.

Olen asunut suurimman osan aikuista elämääni Suomessa, mutta yksi asia yhä yllättää minut: joidenkin suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ja kulttuuriseen moninaisuuteen.

Tässä kysymys: Jos maahanmuutto yleisesti luo taloudellista kasvua ja kehitystä, miksi joillakin on niin kielteisiä näkemyksiä asiasta?

Mistä suomalaisten epäilevä suhtautuminen saattaa johtua? Onko se pelko siitä, että toiset käyttävät meidän etuoikeuksia ja hyvinvointia hyväkseen? Onko se pelkoa tuntemattomasta tai muutoksesta, että Suomen kanssa moninaistuu etnisesti ja kulttuurisesti?

Jos maahanmuutto luo kasvua ja kehitystä monissa maissa, miksi epäröimme tarttua siihen kiinni erityisesti Itä-Suomessa? Väestörakenne pahenee entisestään, koska nuorten työikäisten osuus väestöstä vähenee Suomesta, puhumattakaan Itä-Suomesta, jossa alueemme väestö vanhenee Euroopan nopeinta vauhtia.

On monia kuntia Itä-Suomessa, joissa yli 65-vuotiaiden osuus on jo yli 30 prosenttia väestöstä.

OECD:n mukaan maahanmuutto kasvatti vuonna 2011 Suomen julkisen sektorin tuloja summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maahanmuuton synnyttämä julkisen sektorin kasvu oli kuitenkin Suomessa pienempi kun OECD-maissa, joiden vastaava luku on 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kuitenkin maahanmuuttovastaiset tahot ovat ylläpitävät Suomessa yleisesti mielikuvaa, että maahanmuutto on haitallinen ja vaarallinen ilmiö.

Julkinen kuva asiasta on vääristynyt pahasti: jotkut luulevat, että suurin osa maahanmuuttajista Suomessa on pakolaisia, muslimeja ja/tai afrikkalaisia. Argumenttina on, etteivät he myöskään tee työtä, elävät sosiaaliturvasta ja ovat rikollisia.

Vaikka on tärkeää, että Suomi ottaa pakolaisia tulevaisuudessakin, nämä yllämainitut ryhmät edustavat vain murto-osaa maahanmuuttajista Suomessa. 1920-luvulla Suomessa oli jopa enemmän pakolaisia kun nyt. Venäjän sisällissodan takia maassamme asui silloin noin 35 000 venäläistä pakolaista.

Muihin Euroopan maihin verrattuna, Suomessa asuu vähän ulkomaalaisia. Vuoden 2012 lopulla maassa oli 285 471 ulkomailla syntynyttä henkilöä, josta eurooppalaisia oli 182 696 eli liki kaksi kolmasosaa eli 64 prosenttia. Afrikkalaisia oli 25 895 eli alla kymmenesosa, 9 prosenttia. Vastaavasti, muslimeja on Suomessa vain noin 60 000.

Vuonna 2012 Suomesta haki pakolaisina turvapaikkaa 3 219 ihmistä, josta vain 1 601 sai myönteisen päätöksen. Viime vuonna turvapaikanhakijoita oli jokseenkin saman verran eli 3 238.

Toinen ennakkoluulo, jota maahanmuuttovastaiset ovat levittäneet, on se, että ulkomaalaiset elävät sosiaaliturvan varassa ja saavat enemmän avustuksia kuin suomalaiset.

Kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, että maahanmuuttajat käyttävät vähemmän sosiaaliturvaa kuin kanta-asukkaat.

Vaikka Suomesta on lähtenyt yli 1,2 miljoona siirtolaista vuosina 1860–1999 etupäässä Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin, olemme tehneet kaiken mahdollisen, ettei Suomeen tulisi maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia yrityksiä.

Suomi sai ensimmäisen ulkomaalaislakinsa 1983, vasta 65 vuotta itsenäistymisen jälkeen. Suomi myös rajoitti ulkomaalaissijoituksia vuoden 1939 ankaran lain avulla, joka kumottiin vasta vuonna 1995, kun Suomi tuli EU-jäseneksi.

On merkillistä, että jotkut haaveilevat sellaisesta Suomesta, jota ei ole koskaan ollut olemassa tai jos se olisi ollut olemassa, se olisi ollut aika ankea.

Kuuluisa Fodorsin matkaopas naisille kertoi suomalaisesta yöelämästä 1950-luvulla: ”Jos olet matkustamassa Helsinkiin suoraan Pariisista, älä odota eläviä yökerhoja ja kapakoita… (Suomessa) ei ole yökerhoja, laki kieltää kapakat ja on vain [Helsingissä] yksi ravintola, jossa on tanssiesitys.”

Suomessa ei tunnettu vielä 1970-luvulla laajasti nykyistä epävirallista kansallisruokamme pitsaa, ja kauppojen hyllyistä ei löytynyt jogurttia 1960-luvulla. Valikoimamme oli suppea.

Suomi on silti muuttunut hyvin paljon niistä ajoista. Ruokavaliomme ja ravintoloiden tarjonta on runsasta, monipuolista ja yleistä eurooppalaista tasoa.

Elintaso ei ole koskaan nousut niin paljon Suomen itsenäisyyden aikana kun nyt. Osa tästä kehityksestä on ollut mahdollista kansainvälisyyden ja vuorovaikutuksen ansiosta, jossa oma suomalainen identiteettimme elää ja voi hyvin.

Maahanmuuttajat, jotka ovat muuttaneet Suomeen, ovat olleet tärkeä osa tätä kehitystä.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja blogisti.