Päivi Räsänen: Pakolaisten uudelleensijoittamista suoraan pakolaisleireiltä EU-maihin tulisi lisätä

Päivi Räsänen: Pakolaisten uudelleensijoittamista suoraan pakolaisleireiltä EU-maihin tulisi lisätä 21.3.2014

Pakolaisten uudelleensijoittamista kolmansissa maissa olevilta pakolaisleireiltä suoraan EU-maiden kuntien asukkaiksi tulisi lisätä niiden toimien rinnalla, jotka parantavat pakolaisten selviytymistä kolmansissa maissa. Tämä ns. kiintiöpakolaisjärjestelmä on konkreettinen keino osoittaa solidaarisuutta ja tukea kriisimaiden naapurissa sijaitsevia, suurten paineiden alla toimivia valtioita kohtaan.

Uudelleensijoittaminen on myös suojelua tarvitsevien ihmisten kannalta turvallisempi tapa saapua Euroopan unionin alueelle kuin esimerkiksi ylittämällä huonokuntoisella veneellä Välimeri tai turvautumalla ihmissalakuljettajien apuun maareiteillä. Järjestäytyneen rikollisuuden kansainväliset verkostot käyttävät häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten hätää ja toiveita paremmasta elämästä.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on ollut pitkään merkittävä osa Suomen pakolaispolitiikkaa ja osa Suomen humanitaarista politiikkaa ja YK-yhteistyötä. Suomi on ottanut kiintiöpakolaisia vastaan vuodesta 1979 lähtien. Asukaslukuun suhteutettuna olemme kiintiöpakolaisten vastaanotossa eurooppalaista kärkeä.

Pakolaisuuden edellytykset määritellään Geneven pakolaissopimuksessa. Kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, johon he eivät kuitenkaan voi pysyvästi asettua asumaan, lähteneitä pakolaisia voidaan ottaa uudelleen sijoitettavaksi kolmanteen maahan niin sanotussa pakolaiskiintiössä. Kiintiöpakolaisia vastaanottavia maita on maailmassa vain 25 ja niistä EU-maita on 12. Vuonna 2012 kaksitoista EU:n jäsenvaltiota otti vastaan vajaa 5 000 uudelleensijoitettavaa henkilöä.

Suomen hallitus päätti viime vuonna nostaa vuosittaisen 750 kiintiöpakolaisen määrän 1 050:een tänä vuonna. Tavoitteena on ottaa syyrialaisia pakolaisia 500. Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR on vedonnut valtioihin, että vuoden 2014 kiintiötä kohdennettaisiin Syyrian pakolaistilanteen helpottamiseen. YK:n pakolaisjärjestö pelkää pakolaisten määrän kasvavan tämän vuoden aikana neljään miljoonaan. Pakolaisista yli puolet on lapsia.

Suomi voisi harkita kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista tulevina vuosina, jos kunnat ovat valmiita sijoittamaan heitä nykyistä enemmän. Syyrian pakolaisten kohdalla tilanne näyttää tällä hetkellä erittäin hyvältä. Kuntapaikkoja on jo 1 200 Syyrian pakolaiselle. Ongelmia on edelleen tämän ja viime vuoden kiintiössä otettavien kongolaisten sijoittamisessa kuntiin.

Suomi ottaa pakolaiskiintiössä vastaan ensisijassa sellaisia pakolaisia, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja tarvitsevat kipeimmin apua. Suomen viranomaiset valitsevat syyrialaiset pakolaiset UNHCR:n esittämistä henkilöistä Jordaniassa ja Libanonissa sijaitsevilta pakolaisleireiltä. Kevään aikana suomalaisviranomaiset tekevät kaksi valintamatkaa. Osallistun itse valintamatkalle maaliskuun lopulla.

Pakolaiskiintiössä Suomeen valittu henkilö saa pakolaisaseman ja jatkuvan oleskeluluvan. Kiintiöpakolaiset asettuvat Suomeen saavuttuaan kunnan asukkaaksi, jolloin he ovat välittömästi oikeutettuja kunnallisiin peruspalveluihin ja erityisiin kotoutumista tukeviin palveluihin.

Maaliskuun matkallani minulla on tilaisuus tutustua paikan päällä kiintiöpakolaisten valintaan ja samalla tehdä omakohtaisia havaintoja järjestelmän toimivuudesta.