HS: "Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle"

Helsingin Sanomat: "Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle" 9.10.2104
Helsingin Sanomat: Helsingin jengien vuosikymmenet - Sakilaisia, lättähattuja, skinejä ja maahanmuuttajia
Turun Sanomat: Nuorisotyöntekijä: Maahanmuuttajalla iso riski päätyä väkivaltajengiin

Lyönti tuli sivulta ja täysin yllättäen.

"Kato tuota blondia, ota se kiinni", oli 17-vuotias Nikke kuullut tuntemattoman pojan sanovan hetkeä aiemmin hänen kävellessään Helsingin Alppipuiston halki kohti kavereitaan. Kun Nikke pääsi kavereidensa luo, kävi tuntematon poika nyrkein sivusuunnasta hänen kimppuunsa.

"Mietin ensin, että olenko mä tehnyt jotain", hän muistelee perjantai-iltaa syyskuun alussa.

Siitä ei ollut kuitenkaan kyse, sillä Nikke ei ollut koskaan aiemmin nähnyt hyökkääjää tai ketään viidestätoista muusta pojasta, jotka muodostivat nopeasti ringin Niken ja lyöjän ympärille.

Yksi pojista hakkasi ja potki kasvoihin ja kylkiin, muut kannustivat.

Niken mukaan häntä pahoinpidellyt poika oli suunnilleen hänen itsensä ikäinen, muut nuorempia. Kaikki näyttivät olevan maahanmuuttajataustaisia.

"Tyyppi löi koko voimalla. Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle."

Kun pahoinpitelyä oli kestänyt noin viisi minuuttia, Nikke pääsi pakenemaan ringistä. Hän juoksi pois puistosta ja soitti poliisille.

Niken kokema väkivalta liittyy rikosvyyhtiin, jossa nuorisojengi on syksyn aikana pahoinpidellyt ja ryöstänyt jopa 70 lasta ja nuorta pääkaupunkiseudulla, vahvistaa ylikomisario Tuomo Lotta Helsingin poliisista. Lotan mukaan jengi on muodostunut siten, että osa epäillyistä on koulukavereita. Osa on ollut kaverien kavereita. Osa on tavannut lisää ihmisiä verkossa.

"He ovat yhteenliittymä samalla tavalla ajattelevia ihmisiä", Lotta kuvailee.

Jengin jäsenistä on ollut vangittuna jo viisi nuorta miestä. Kiinniotettuja on ollut yhteensä noin parikymmentä.

"Tutkintanimikkeinä on pahoinpitelyitä, ryöstöjä ja varkauksia. Eniten on pahoinpitelyrikoksia", Lotta kertoo.

Nuorisotutkija, dosentti Mikko Salasuo syyttää väkivalta-aallosta vain yhtä asiaa: eriarvoistumista.

"Osalla nuorista on rikas ja monipuolinen elämä, ja sitten on niitä, joille on tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja", Salasuo sanoo. Vähävaraisilla ei ole entiseen malliin paikkaa esimerkiksi harrastuksissa.

"Nuorille perinteisesti ilmaiset palvelut ovat tulleet maksullisiksi, ja vaikkapa urheiluseurat puhuvat lapsista ja nuorista asiakkaina."

Harrastaminen on muuttunut keskiluokkaisten nuorten ja lasten temmellyskentäksi, jolla ei ole tilaa vähävaraisille. Osa jää nuolemaan näppejään ilman järkevää tekemistä.

"On naiivia ajatella, että jos 70 prosentilla nuorista on varaa aivan toisenlaiseen vapaa-aikaan kuin muilla, nämä 30 prosenttia vain tyytyisivät osaansa", Salasuo sanoo. Eivät he tyydy, eikä tilannetta voi vääntää etnisiin ryhmiin liittyväksi.

"Vaikka esimerkiksi Ruotsin nuorisomellakoiden kärki näyttäytyi etnisenä, oli kyse sielläkin yhteiskunnallisesta eriytymisestä."

Sama oli Salasuon mukaan taustalla myös Ranskassa ja Britanniassa, jonka parin vuoden takaisia nuorisomellakoita leimasi kalliiden merkkitavaroiden ryöstely. Osattomat halusivat ottaa osansa.

"Suomessa samanlainen kehitys ei yllätä, vaikka se onkin vielä pienimuotoista muun Eurooppaan verrattuna", Salasuo sanoo.

Myös Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio näkee, että jengitappeluissa on kyse ennen kaikkea sosiaalipoliittisista ongelmista.

"Katson tätä asiaa yksittäisten nuorten kautta, ja sen perusteella voin sanoa, että elämän suunnan ja järkevän tekemisen puuttuminen selittää valtaosaa nuorten sosiaalisista ongelmista", Laitio sanoo.

Laitio muistuttaa, että Helsingin vieraskielisistä nuorista 23 prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella, kun suomenkielisten keskuudessa luku on runsaat 4 prosenttia. Hänen mielestään jengiongelman ratkaisu ei löydy maahanmuuttopolitiikasta, vaan kaupungin sisäisen eriarvoistumisen torjumisesta.

"Yksi tapa on se, että parannetaan lähiöitä eli nuorten arkiympäristöä ja varmistetaan nuorille maksuttomia ja edullisia harrastusmahdollisuuksia. Myös perheiden tukemisella on iso rooli."

____________________________________________

Helsingin Sanomat: Helsingin jengien vuosikymmenet - Sakilaisia, lättähattuja, skinejä ja maahanmuuttajia

1900-luvun alku

Sörnäisten ja Kallion kaduilla herättävät pahennusta sakilaiset. He ovat toimetonta työväenluokan väkeä, joka elättää itseään ajoittain myös rikoksilla. Sakilaisten tai huligaanien elämää värittävät tappelut ja pimeä viina.

Ulkoasukin on silmiinpistävä: tytöillä polkkatukka, piikkikorot, vekkihame ja tiukka pusakka. Pojat pukeutuvat merimiestyyliin leveälahkeisiin housuihin ja raidalliseen paitaan. Takki on tiukka, päässä istuu knalli ja povella puukko.

1950-luku

"Ellei näille pian panna kuolaimia suuhun, kehittyy heistä vaarallista huligaaniainesta". Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat lättähatuista. Paheksutun nuorisojoukon elämäntyyliin saattaa kuitenkin kuulua pikemminkin rock'n roll kuin rikokset.

Lättähatut parveilevat Linnanmäellä sekä Kaivotalossa. Tyttöjä sanotaan surinasussuiksi.

1960-luku

Maaseutu alkaa vyöryä kaupunkiin toden teolla, ja nuoriso liikehtii uusissa lähiöissä. Pihlajamäen ja Pihlajiston jengit ottavat yhteen. Kontulassa tehdään ilkivaltaa, ja Siilitien jengi riivaa vuosikausia Herttoniemeä.

1970-luku

Tyypillinen jengitappelu on kaupunginosien välinen yhteenotto. Koulupoika saa surmansa eiralaisten ja kalliolaisten yhteenotossa Johanneksen kirkon puistossa. Maunulan jengi kylvää kauhua myös huumeiden käytöllä.

1980-luku

Perinteinen jengikulttuuri alkaa murentua, kun kaupunginosajengien tilalle tulevat alakulttuurit: punkkarit ja 1950-luvun musiikista sekä Yhdysvaltain etelävaltioista ammentava teddyt tai diinarit ottavat yhteen.

Skinheadit ilmestyvät vainoamaan "kommunisteja, neekereitä, hinttejä, mustalaisia ja jutskuja", kuten skinijohtaja Pantteri määrittelee Ilta-Sanomissa.

1990-luku

Tyypillinen lähiön jengitappelu käydään etnisten ryhmien, usein hiphop-tyylisten maahanmuuttajien ja rasististen skinheadien välillä. Kaupungilla löyhästi yhteen liittyvät, monikulttuuriset jengit ryöstelevät nuorempiaan.

2000-luku

Paikallisylpeys alkaa taas nousta, ja silloin tällöin esiintyy kaupunginosien välisiä kahnauksia.

2010-luku

Väkivalta alkaa nousta muun muassa eriarvoisuudesta, osattomuuden tunteesta ja järkevän tekemisen puutteesta.

__________________________________________________________

Turun Sanomat: Nuorisotyöntekijä: Maahanmuuttajalla iso riski päätyä väkivaltajengiin

Väkivaltaisista jengeistä päästäisiin todennäköisesti eroon muutamilla eri keinoilla, jos aikuisille annettaisiin enemmän resursseja ja työtä kohdennettaisiin paremmin.

Tätä mieltä on nuorisotyöntekijä Heikki Turkka, joka työskentelee päivittäin nuorten kanssa, jotka viettävät aikaa kadulla.

Turkka on parhaillaan Tuusulassa vetämässä leiriä, jossa kymmenen aikuisen työryhmä ”ryhmäyttää” seitsemää erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivää nuorta. Turkka sanoo, että nuorten täytyy kuulua johonkin aikuisen vetämään, turvalliseen ryhmään. Jos nuori ei pääse tällaisiin porukoihin mukaan, hän alkaa todennäköisesti etsiä omaa ryhmäänsä kadulta.

– Ja jos kadulla hyväksymiskriteeri on väkivalta, ei paljon tarvitse, että pääsee sellaiseen porukkaan.

Pääkaupunkiseutua terrorisoiva väkivaltajengi on Turkan mukaan osoitus tällaisesta ilmiöstä, jossa muiden ryhmien ulkopuolelle päätyneitä nuoria on ajautunut jengiin.

– Kun nuoret eriarvoistuvat, tulee kilpailua, jossa heikompien on helpompi saada arvostusta tällaisissa ryhmissä.

– Joka paikasta löytyy ihmisiä, jotka oirehtivat väkivallalla. He ovat vielä eksyksissä ja prosessi on kesken.

Turkan mukaan yksi asia, jolla saataisiin pysyviä ratkaisuja, on koulu, jossa tarvittaisiin selvä muutos ajattelutapaan.

– Oirehtivia nuoria, joilla ei ole tukitoimia, on paljon yleisopetuksessa. Kouluissa pitäisi löytää uusia keinoja, joilla puututaan tekijään eikä tekoon.

– Pitää päästä tekoa syvemmälle ja ymmärtää, miksi nuori teki, mitä teki. Jos aikuiset käsittelevät aina tekoja, nuori ei missään vaiheessa osaa käsitellä tekoaan.

Turkan vetämillä leireillä nuorten ongelmiin puututaan tarvittaessa kovin ottein, pitkän keskustelun kautta.

– Impulssikäyttäytyvällä nuorella saattaa mennä raivo niin yli, että hän ei pysty käsittelemään lainkaan tilannetta. Sitten pitää olla useita aikuisia pitämässä kiinni niin kauan, että nuori rauhoittuu. Sen jälkeen keskustellaan niin kauan, että nuori ymmärtää, miksi hänet otettiin kiinni. Että miksi oli tärkeää suojella häntä itseään ja muita siinä tilanteessa.

– Lopulta pyydetään anteeksi, minkä jälkeen nuori voi palata ryhmän luokse.

Turkka sanoo, että Tuusulassa käynnissä olevalla leirillä ei ole kuitenkaan tarvinnut ryhtyä tällaisiin toimenpiteisiin, sillä aikuisia on tarpeeksi paljon.

Turkan mukaan monet väkivaltaisen taustan omaavat ihmiset ovat kokeneet koulumaailman erityisen ikävänä paikkana.

– Jos kehityshäiriöiset nuoret eivät ole sosiaalisesti lahjakkaita, he saattavat olla silmätikkuja muillekin kuin opettajille.

Turkan mukaan maahanmuuttajanuorilla on erityisen suuri riski päätyä vääriin ryhmiin koulumaailmasta.

– Samalla tavalla neurologisia sairauksia ja oppimisvaikeuksia löytyy maahanmuuttajilta. Suomi on todella alhaalla kouluviihtyvyyden osalta, ja sitten sinne tulee maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka yrittävät sopeutua kulttuuriin ja joutuvat taistelemaan omaa kulttuuriaan ja mahdollisesti uskontoaan vastaan, jotta heidät hyväksytään kantasuomalaisten kaveriporukoihin. Ja sitten on uhka, että he syrjäytyvät omasta yhteisöstään, jos he käyttäytyvät omasta kulttuuristaan poiketen.

Ryhmäytykset ovat Turkan mukaan tuottaneet erittäin hyviä tuloksia: riskiryhmiin kuuluville nuorille on opetettu kaveritaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja, jotta nuoret eivät oireilisi rikoksilla tai väkivallalla. Samalla Turkka kuitenkin myöntää, että harvalla kunnalla olisi resursseja niin suuriin panostuksiin, mitä nuoret nyt saavat Tuusulassa.

– Meillä on resursseja tähän hankemaailman kautta, Turkka sanoo Raha-automaattiyhdistyksen tukemasta työstä.

Väkivalta nousi puheenaiheeksi, kun MTV kertoi, että 13–18-vuotiaista nuorista koostuva väkivaltajengi on pahoinpidellyt ja ryöstänyt lapsia ja nuoria pääkaupunkiseudulla. Väkivallantekoja on sattunut loppukesästä alkaen, ja osa tapauksista on oikeuskäsittelyssä.