HS: Venäjä on lähiöiden yleisin vieras kieli – katso oman asuinalueesi tilanne

Helsingin Sanomat: Venäjä on lähiöiden yleisin vieras kieli – katso oman asuinalueesi tilanne 26.10.2014

Venäjän kieleen voi törmätä tasaisesti joka puolella pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan venäjä on puhutuin vieras kieli peräti 124 asuinalueella Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Toiseksi nousee viro, joka on puhutuin vieras kieli 70 asuinalueella.

Muut kieliryhmät tulevat kaukana takana.

Pääkaupunkiseudulla asui viime vuoden lopulla lähes 27 000 ihmistä, joiden äidinkieli on venäjä.

Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling on tehnyt Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuvien tietojen avulla laskelman, jossa arvioidaan, että venäjänkielisiä voi Suomessa olla vuonna 2050 jopa 200 000–250 000.

Nyt venäjänkielisiä on Suomessa 65 000, eli heidän määränsä voi jopa nelinkertaistua.

Venäjää puhuvat asuvat Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla ja itärajan kunnissa. Söderlingin mielestä venäjänkielisten määrän kasvulla on Suomessa suuria taloudellisia, poliittisia ja väestöllisiä vaikutuksia.

"Poliittisesti he ovat tietysti haastava ryhmä, sillä noin iso kielellinen ryhmä alkaa jossain vaiheessa vaatia vähemmistöoikeuksia tai jossain määrin kulttuuriautonomiaa, kuten kielellisiä oikeuksia."

Söderling ei usko, että venäjästä tulee Suomen kansalliskieli. Sen sijaan hän pitää mahdollisena, että venäjän roolia voidaan korostaa vähemmistökielen aseman kautta.

Söderling ottaa vertailukohdaksi Ruotsin. Siellä kunnat voivat uuden kielilain mukaan siirtyä suomen vähemmistökielialueiksi. Silloin suomea pitää olla tarjolla esimerkiksi esikouluissa ja vanhainkodeissa.

Väkilukuun suhteutettuna venäjänkielisiä asuu eniten Vantaan Länsimäessä, missä venäjää puhuu äidinkielenään lähes kahdeksan prosenttia asukkaista.

Suurin yksittäinen vieraskielisten ryhmä suhteessa väestöön löytyy kuitenkin Espoon Lakistosta, jonka asukkaista yli 15 prosenttia on vironkielisiä.

Pääkaupunkiseudulla asuu yhteensä noin 137 000 vieraskielistä, eli muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa ihmistä.

Kielten kirjo on varsin laaja, sillä pelkästään Helsingissä asuu ainakin 133 eri kieltä äidinkielenään puhuvaa ihmisiä.

Söderlingin mielestä maahanmuuttajien ja etenkään suurimman vieraskielisten ryhmän, venäjänkielisten, määrän kasvamista ei ole huomioitu kovinkaan hyvin kuntien ja valtioiden palveluiden järjestämisessä.

"Meillä on kotouttaminen ja siihen liittyvä kielikoulutus yleensäkin varsin heikosti resursoitu", Söderling sanoo.

"Saimme vuonna 2010 uuden lain kotoutumisen edistämisestä. Ely-keskukset tekevät parhaansa, mutta käytännöt ovat haparoivia ja resurssit esimerkiksi kielikoulutuksen tarjoamiseen ovat edelleen vähäiset."

Venäläisten taloudellinen merkitys Suomelle esimerkiksi ostosmatkailun ja investointien kautta on suuri. Siitä huolimatta venäläiset maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla heikosti.

"Yleensä maahanmuuttajien työttömyysaste on noin 2,5 kertaa kantaväestön työttömyysaste eli keskimäärin reilut 20 prosenttia. Venäläisistä työttöminä lienee noin kolmannes eli selvästi enemmän kuin maahanmuuttajissa keskimäärin."

Yllättävänä voi pitää tietoa, jonka mukaan somali on suurin vieras kieli vain kymmenellä asuinalueella. Somalinkieli on neljän puhutuimman kielen joukossa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Arabian ilmoittaa äidinkielekseen pääkaupunkiseudulla 6 500 ihmistä, mutta yhdelläkään asuinalueella se ei ole puhutuin vieras kieli.

HS:n selvitys on tehty Tilastokeskuksen lukujen pohjalta.

Aineiston on kerännyt Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori.

Tietosuojan takia tilastoista on poistettu alueet, joissa on alle sata asukasta tai suurimman kieliryhmän edustajien määrä on jäänyt alle kymmeneen.